Prosessi ja kuvia

 Harmittavasti vain karvat ei nyt naamassa pääse kasvamaan koska hormonituotanto on niin vajavainen kun sustanonia ei ole ja geeli loppuu parin päivän päästä. Toivon hartaasti että maaliskuu tulisi kohta niin että pääsisin hormonipolille ja reseptin Nebidoon viimeistään silloin, jollen ole siihen mennessä sitä saanut.

 Vielä vuosi sitten täysin karvattomana, jalkojen pehmonen turkki on ollut melkonen muutos. 

 Värjäsin hiukset myös, mutta alla olevan kuvan perimmäinen idea oli se että hartaista toiveistani huolimatta en ole juurikaan aataminomenaa saanut. Tilannetta ei kyllä helpota varmaan sekään että omistan melko paksun kaulan, eikä isällänikään näy aataminomena erityisen paljoa. Sen sijaan tuo hengitysputki on ruvennut erottumaan kaulasta joka on kyllä kiva plussa kun tuo omena ei taida ilmaantua.

Prosessi ja media #7

Lääkärit tyrmistyivät - Suomen miehille oikeus synnyttää?

Sukupuolenvaihdos oli liikaa Finanssivalvonnassa
Finanssi-valvonta kiistää syrjintäväitteet
Fiva korvauksiin sukupuolensa korjanneen syrjinnästä

Seitsemäs taivas (video ohjelmaan)
"Kauneusleikkauksia Suomessa, hengenpelastuksia maailmalla. Onko onnen tavoittelusta tullut onnellisuuden tyranniaa länsimaissa? Maarit Tastulan vieraana plastiikkakirurgi Asko Salmi. "

(Asko Salmi toimii plastiikakirurgina ja on leikannut monia transsukupuolisten rintakehiä.)

Hei kamoon tyypit, yli 200 lukijaa ja vain kaksi kuvaa on osallistunut kilpailuun! :D Arvonnassa sentään on mukana jo 12 (jos oikein laskin..) ja vielä ehtii muutki mukaan.

Lukekaa viime päivitys jos on mennyt kilpailu ja arvonta ohi.

Tekisi mieli kirjoittaa, mutta nyt ei pahemmin kerkiäisi, joten joudutte tyytymään kuviin. Torstaista lauantaihin mä olen opiskelemassa kengityskurssilla ja sunnuntaina menen katsomaan mahdollisia tulevia hoitohevosia joita on jopa viisi kappaletta. Että tekstiä saatte odottaa seuraavaksi vasta ensi viikolla.

Pistin tämän kuvan vain siksi että joku tarkkanäköinen saattaa nähdä mun uhmakkaasti kasvavat amisviikset.

 

Töissä kuvasin salaa tällaisia otuksia jotka söpösti jakoivat koiran pedin.

Prosessi ja päivitys

Tähän alkuun heti että vihdoin on aikaa ja jaksamista muokata ulkoasua. Ollut jo niin kauan tuo sekavan näköinen ulkoasu et siihen on ruvennut tottumaan liikaakin.. Lisäksi muokkaan jotenkin otsikoita ainakin, että saataisiin ne järkevämpään muotoon kuin aina vaan jokin "Prosessi ja plaaplaa vol. 143942384239".

Lisäksi, keksin kaksi kilpailua, toinen on vaativampi ja palkintokin vähän hienompi. Toinen taas laiskoille.
Palkintoja en kerro, koska en ole niitä itsekkään vielä keksinyt. :D Huomioin että tarvitsen voittajien kotiosoitteet palkintojen lähettämistä varten, joten jos et uskalla niitä kertoa niin aika turha sitten osallistua.

Ettei molemmat olisi ihan yksinkertaisia, niin eka on valokuvakilpailu koska en tylsänä ihmisenä muuta keksinyt. Ettei aihekkaan olisi helpoimmasta päästä, niin tarkoitus olisi kuvata jotakin tuhoisaa. Esimerkiksi nyt nämä ympäri suomea riehuvat myrskyt on hyvä kohde kun puita on kaatunut. Jollei myrskyn aiheuttamia tuhoja ole lähiseudulta löydettävissä, niin käy myös joku ränsistynyt autiotalo, palossa ollut omakotitalo, yms.
Kysykää tarkempia ohjeita jos näette aiheelliseksi, mutta kovin isoja vaatimuksia ei ole. Valitsen sitten omasta mielestäni parhaimman, kuvan asettelun, valotuksen ja varjojen mukaan.

Toinen kisa on arvontakisa, johon osallistuu vain kommentoimalla jotain tähän päivitykseen. Pelkkä "hep" riittää, mutta olisi tietenkin kiva kuulla jotain muutakin. :D Ja voittaja arvotaan puolueettomasti netistä löytyvällä arvontakoneella.

----

Sitten itse asiaan. Halusin seuraavasta päivityksestäni kunnollisen eikä ole ollut kovin kirjotusfiilis viime aikoina, joten pitkitin seuraavaa asiaa tähän asti. Tuli siis joulukuun puoli välissä kutsu taas transpolille sairaanhoitaja Leena Heinosen kanssa, ihan vain tarkastuskäynti kun diagnoosista on kulunut suurinpiirtein vuosi.
Leena Heinonen on positiivinen ja mukava ihminen, joten hänen luona on aina kiva käydä.

Lähdin Lapinlahdelta 7:30 junalla ja matka oli aika uuvuttava. Teki mieli nukkua, mutta uupuminen tuli sopivasti vasta puoli tuntia ennen Tamperetta. Lopun aikaa katselin dvdtä, heiluin levottomana ja luin.
Tampereella olin kahdentoista aikoihin, josta menin suoraan transpolille bussilla vaikka aika oli vasta 13:00. Transpolin ovessa oli lappu, että pitäisi kiertää toiselle puolelle rakennusta koska Heinosen vastaanotto on siirretty sinne. Kun käännyin takaisin, huomasin että sama ilmoituslappu oli matkan varrella jo kaksi kertaa.. Luin MeNaisia... ja levottomana odotin sisälle pääsyä. Aika tarkkaan yhdeltä Heinonen avasi ovensa ja ei kuulemma olisi tunnistanut minua jollen olisi niin odottavasti katsonut häntä.
Heinonen kehui miten hyvältä näytän ja ääni on madaltunut. Käytiin ekana ihan vain perustiedot prosessista, miten hormonipolilla meni, onko kirurgiasta kuulunut mitään yms. Heinonen kyseli paljon että miten muut ovat ottaneet prosessin, miten mulla itselläni on ollut sen kanssa, olenko tyytyväinen ja onko ollut mitän negatiivista.
Varmisti vielä että halusinko ja olisinko halukas menemään heti kuin mahdollista hetun muutokseen ja sukupuolielinkirurgiaan.
Heinonen pyysi että alottaisin myös Iisalmessa jonkinlaisen hoitokontaktin terapiaan, koska menneisyyteni takia on suuri riski että masennun taas vaikka nyt tuntuukin todella hyvältä niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Ja jos jokin vähän masentaa tai ahdistaa, se menee äkkiä ohi ja kerrankin minulla on siihen hyvä ja järkevä syy. Vuosia sitten kun kyseltiin miksi on huono olo, vastaus oli vaan että "onpahan vaan" koska en tiennyt syytä itsekkään.

Siinä se oikeastaan sitten olikin, sovittiin että otan yhteyttä Turkun psykiatriaan niin että saisin sitä kautta lähetteen Iisalmeen niin että saisin tänne päin Suomea hoitokontaktin myös. Vaikkapa todella harvas käyntistä terapiaa, mutta tarpeen vaatiessa olisi joku jonka kanssa keskustella. Kirugiasta ei ole mitään kuulunut, niin Heinonen sanoi että soittelen KYSsiin päin ja kun hormonipolin puolivuostarkastus pitäisi olla maaliskuussa niin pyrin saamaan Heinosen kanssa ajan samalle päivälle ettei savosta asti tarvitse kovin montaa kertaa rampata Tampereelle. Sille ajalle koitettaisiin saada myös lääkäri Uusi-Mäkelä niin että saisin lähetteen Helsingin transpoliin. Siellä sitten juttelisin heidän psykologin kanssa ja sitten olisin valmis hakemaan miehen hetua vihdoin ja viimein.

Ihan innolla oottelen tulevaa kun nyt tiedän että leikkaus tulossa, hormonipoliaika ja miehen hetu tulossa toivottavasti kaikki ennen kesää!

---

Ps. Minjan äiti leikkasi mun hiukset. Tiedän että lupasin kasvattaa, mutta äh. Se hiuksien kasvun välivaiheet on vaan niin ärär. Ja menen mahdollisesti jo ensi vuonna armeijaankin niin joutuisin kuitenkin leikkaamaan fledan. Katsotaan sitten armeijan jälkeen jos kasvattaisi vihdoin ja viimein sen leijonanharjan.
Kuvaa hiuksista tosin näemmä tulee hieman myöhemmin, koska kamera ei tällä hetkellä suostu yhteistyöhön.

Edit // No otin nyt facebookista tällaisen vähän huonomman kuvan, kun en uutta tähän hätään saanut. Kuva ei ole todellakaan parhain, luonnossa hiukset on paremman näköset eikä niitä ole tuossa kuvassa edes pahemmin laitettu.

Ps. Ja painan ekaa kertaa viiteen vuoteen alle 70 kiloa!!11 Bileet.

Prosessi ja random #24

Blogipäivitystä videona, mutta jos teillä on tärkeää tekemistä, älkää missään nimessä tuhlatko kuutta minuuttia alla olevaan videoon. Pahoittelen turhaa paskan jauhantaa, sössöttävää pölinää, siihen etten osannut uudella videotyökalulla pätkästä pois noita kun kääntelen kameraa yms. ja että aamujumituksena ei lähteny juttu, ääni, eikä naama luistamaan.

Ja kun sanon kengityskurssin hinnaksi 50 euroa, niin tarkoitan että 500 euroa..

Ps. kun hetki sitten ylittyi 200 kappaleen lukijamäärä, niin olisi jonkinlaisen kilpailun paikka. Minkälaisen ja mikä olisi palkintona, saatte ehdotella!



Toimiiko video nyt?

Prosessi ja media #6

Google korvaa transsukupuolisten työntekijöidensä sukupuolenkorjausleikkaukset

Vuoden seksuaalikasvattajapalkinto Anders Huldénille ja Aukust Yrtille 

Tasa-arvovaltuutettu: Transsukupuolisten ihmisoikeudet eivät toteudu

TRANSHELSINKI;

Itse en tapahtumaan päässyt kaukaisen sijainnin takia, mutta jos ensi vuonna pääsisi uusiksi. Kuitenkin kiinnostuneille lyhyesti linkitettynä TransHelsingin seminaari.

- TransHelsinki-seminaarin alkuräppi (Setan pääsihteeri Aija Salo)

- TransHelsinki-seminaari: Transnuoret tekevät itse infomateriaalia mm. opettajien käyttöön (Muu, mikä? -hankkeen edustaja)

- TransHelsinki-seminaari: Ihmisoikeusvaltuutetun raportti ja suositukset toimivat keskustelun työkaluna hallitusten suuntaan (Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimiston neuvonantaja Lauri Sivonen)

- TransHelsinki-seminaari: Tasa-arvovaltuutettu ehdottaa translakiin muutosta (Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen)

Prosessi ja random #23

Sain siis vihdoin pari viikkoa sitten sen lähetteen kirurgiaan (joka olisi pitänyt lähteä ainakin puoli vuotta sitten mutta lääkäri unohti), mutta sieltä ei ole vielä kuulunut mitään. Elättelen toivoa että ennen ensi huhtikuuta olisin jo päässyt rintakehäoperaatioon.
Myöskin tuli uusi päivitys nettiin että sustanonia saadaan tämän hetkisen tiedon mukaan vasta huhtikuussa. Menemme Minjan kanssa Turkuun ja toivon löytäväni vanhasta huoneestani testogeelini jämät että kehoni saa edes jotakin testosteronia. Tammikuussa täytyy kattoa jos vaikka ottaisi lääkäriin yhteyttä ja pyytäisi sitten Nebidon -nimistä testosteronia vaikka yksi ampuli maksaakin Kela-korvauksienkin kanssa noin 80 euroa. Sen kanssa kropassani onkin 12 viikkoa testoa, kun sustanonin vaikutus on vain 2-3 viikkoa. 

Tulipa sekava selitys, mut kelpaako kun kello on 8:52 ja lagaan pahasti.

Se siitä prosessinkulusta. Muuten mulla menee yllättävän hyvin ilman järkevää syytä. Koulu menee kohtalaisesti vaikka fysiikka ja matikka onkin vaikeaa. Joudun kyllä tekemään hommia enemmän kuin muut, koska jotkut koulupäivät olen töissä ja en siis ehdi tunneille. Töissä olen läheisellä lännenratsastuspainotteisella hevostallilla ja teen perus tallihommia. Siivoan karsinat, vien ja tuon hevoset ulos ja sisälle, ruokinta, vesien laitto, tallin puhtaanapito, loimitus, harjaus. Palkaksi saan rahaa, ilmaisia ratsastustunteja ja bussikortin.
Tammikuussa aloitan 8 kuukautta kestävän kengityskurssin jonka jälkeen olen valmis myös muiden hevosia kengittämään, kunhan saan kerättyä rahaa kengitysvälineisiin ja saan ajokortin.

Oon ikuisuuden halunnu kertoa teille mitä toivoisin joululahjaksi, vaikka en näin vanhana enää lahjoja saa ja vaikka asia ei mitenkään prosessiin liitykkään. Mutta vhat evah.

Tietysti tahtoisin auton, ajokortin, moottoripyöräkortin, moottoripyörän, mönkijän, hevosen, hevostilan, oman asunnon.. Mut jos ollaan realistisia.

Kengitysvälineitä, kuten purkurauta, urarauta, vuolupuukko, lyömäveitsi yms..

Vaatteita, kuten collegemainen takki, horzen talvitakki, päällyhousut..

Tarvitsisin myös farkkuja, lämpimiä ja vettä hylkiviä vaatteita töihin, rahaa, lahjakortteja vaatekauppoihin ja ottaisin mieluusti vastaan myös pelejä, kirjoja, piirustusvälineitä, ratsastustunteja ja näin pois päin.

Mitä te toivotte lahjaksi, oli se sitten realistista tai ei?

Prosessi ja random #22

Hirveän kotoisa olo. Tai siis että hyvän kotoisa olo. Eiku miten se sanottaisiin järkevästi.

Ei koti ole siellä, missä synnyin;
koti on siellä, missä asiani ovat hyvin.

 

 Ostin ihkun paidan. EMPltä n. 15 euroa.

 Omnom, mun mahakarvat.<3

Tosi liikkikset.

Prosessi ja random #21

Ei liity yhtään blogin aiheeseen, mutta syvästi minuun joten antaa mennä. Keskiviikkona 16.11. jouduttiin lopettamaan koirani naapurin toimesta. En sen tarkempaan rupea selittämään mitä tapahtui, mutta tapaturma kuitenkin ja lopetus oli pakollinen.
Olo oli niin surullinen ja hämmentynyt että oli pakko lähteä kesken koulupäivän enkä ole nytkään kouluun asti päässyt. Vaikka laiskuuttani laiminlöin koiran hoitoa nuorena enkä ole aina edes asunut koiran lähettyvillä, niin se ei vähennä sitä miten paljon koira merkitsi minulle ja kuinka paljon sitä rakastan. Minun piti hyvästellä se joulukuussa, koska se oli jo lähemmäs 17 vuotias, uskoin ettei se tätä talvea enää selviytyisi. Mutta en kerinnyt sille edes hyvästejä heittää kun asun nykyään 500 kilometrin päässä koirastani.

Tänä vuonna kuolivat myös kaikki meidän kanimme yhtä kania lukuunottamatta. Näyttäisi siltä että ainoastaan tämä yksi tyttökani selviytyisi. Kanit ilmeisesti saivat uudesta heinästä jonkin viruksen, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Myös hoitohevoseni lopetettiin vaivojen takia kesällä.

Kaiken tämän takia on todella kumma että ylipäätänsä olen hengissä. Jos tämä olisi tapahtunut 2-3 vuotta sitten, olisin vetänyt itseni jo kiikkuun. Tämän piti olla paras vuosi ikinä, mitä se ei enää ole. Toivon kuitenkin että tästä edespäin menee taas paremmin. Eikai tässä enää voisi sattua mitään kovin ikävää, toivon ainakaan.

Toivon kuitenkin että heillä kaikilla on parempi siellä jossakin.
Rakastan teitä ainiaan.

Prosessi ja testot #2

Piti olla piikitys torstaina, mutta koko Suomea vaanii pikkunen ongelma;
Sustanon loppu
Pitääpä soitella Uusi-Mäkelälle tällä viikolla jos saisi Nebidoa, joka on pitkävaikutteisempaa testosteronia kuin susta. Nyt kyllä ei tosiaankaan ole varaa sellaista maksaa, vaikka siitä maksettavaksi jäisikin omavastuuosuus, mutta jos seuraavasta opintotuesta edes saisi sitten.

Piti pyytää että isä lähettäisi ylimääräiset geelipussini Turusta tänne luokseni, mutta ilmeisesti joku mennyt siirtämään tavaroitani niin että äiti ei löytänytkään niitä sieltä mihin jätin ne. No toivottavasti kukaan siskojen kavereista ei saa päähänsä mennä leikkimään niiden kanssa.

Sustanonin myötä on vihdoin ruvennut tulemaan leukaankin karvoja, tosin haituvia ja vaaleita, mutta huomattavia kuitenkin.