Olen ollut hieman stressaantunut ja maassa loppukesän puolella kun ei ole töitä eikä koulua kuulunut, en edes muistanut hakea syyshaussa ja unohdin mennä AMK:n haastatteluun. Lisäksi ahdistaa hieman asua taas äidin luonaeikä iskäkään oo kovin halukas mua sen nurkkiin ottamaan vaikka isosisko on sielä saanut jo ikuisuuden asua. Äidin luona on vielä isäpuoli jonka kanssa en tuu pahemmin toimeen, äiti ja isäpuoli tappelevat ja isäpuoli juo joka luo sitten turvattomuutta kun se aikaisemmin kävi jo ilman syytä kurkkuun kiinni.
Hormonipoli
Huominen oli kuitenkin jo parempi kun löysin pari hyvänkuulosta työpaikkaa joihin tein hyvät hakemukset ja yhdestä tuli jo vastaus et mahdollisesti olisi kiinnostuneita, mutta vain työharjottelupaikalla.
Lisäksi tuli postissa ilmoitus että mulla on hormoni- ja lapsettomuusklinikalle aika
13.9. kello 17.30 eli ihan kohta. Se on suunnilleen samassa paikkaa kun tuo transpoliki, eri rakennus vain. Kutsun mukana tuli vaaleanpunainen lappu mikä piti täyttää ja jossa oli sellaisia peruskysymyksiä kuukautisista, ehkäisystä, mahdollisista leikkauksista, lääkkeistä, hormonihoidoista ja lapsista. Oli helppo täyttää kysymyskohdat kun rastitti vaan kaikkiin että "ei".
Koulu
Ja hetki tuon jälkeen tuli toinen hyvä juttu, nimittäin pääsin melko suurelta varasijalta kouluun sittenkin vapautuneelle koulupaikalla Turun ammatti-instituuttiin opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi tai elintarviketyöntekijäksi. Joista molemmat kyllä kiinnostavat melkoisesti yhtä paljon, joten en osaa vielä sanoa kumpaan tähtään.
Ja tänään olikin sitten eka päivä koulussa ja oli melkosen mukavaa alkujännityksen jälkeen. Jännitystä nosti oikeastaan se kun odotin että opettaja jakaisi jotenkin tytöt ja pojat ja möläyttäysi kesken luokan että mitä teen poikien joukossa. Niin ei kuitenkaan käynyt ja menin ilmeisesti ainakin opettajille sekä tutoreille täysillä läpi. Tutorit laski poikiin minut mukaan ja ope käski minun jäädä koulupäivän päätyttyä kun hänellä olisi kysymys. Jotenkin osasin aavistaa että kysymys koskee mun henkilötietoja ja niinhän se tekikin. Opettaja kysy ihmeissään että miksi mulla on naisen sosiaaliturvatunnus johon vastasin ihmeen reippaasti että mä olen transsukupuolinen enkä ole vielä saanut uutta tunnusta. Opettajan ilme pysy aivan normaalina ja ihan vesiselvänä asiana hän mainitsi minuakin reippaammin että mä olen nyt sitten mies, ja mä käytän miesten pukukoppia ja tästä ei muiden tarvitse tietää. Opettaja myös yrittää jos mun tiedot saisi jotenkin muutettua niin että näkyisin tilastoissa miehenä.
Erityisesti tuon opettajan tuki sai tän päivän loistavaksi ja toivon että jatkossa menisi yhtä hyvin. Olen iloinen että sain juuri tämän opettajan, joku toinen olisi voinut katsoa vähän vinommin asiaa.
Mutta nyt myöhemmin kun mietin. Varmasti melkeinpä puolet Turun nuorista tietää/tuntee/tai osaa yhdistää mut muhun. Meidän koulussa on myös isosiskoni joka ei osaa vielä täysin sisäistää transasiaa ja tämän lisäksi serkkuni ja kaksi tuttua, joista toinen on vieläpä rinnakkaisluokalla. Kaiken tämän lisäksi pidän avointa blogia jota jo nyt lukee 172 ihmistä. Olen varma että 3 vuotta on liian pitkä aika että asia pysyisi salassa. Ja jos ihmiset saavat kuulla sen muualta, minua pidetään valehtelijana, huijarina, pimittäjänä ja vaikka minä. Nyt vielä ihmiset rupee lisäilemään toisiaan facebook-kavereiksi jonne olen jokaisen päivityksen aina linkittänyt. Mieluummin kerron asiasta luokkakavereille näin blogin kautta ja otan vaikka maanantaina turpaan superfriikkinä, kuin pimitän asiaa ja ahdistun epätietoisuudesta kun en ole varma kuka tietää ja kuka ei. Ei mulla ole munaa kertoa luokan edessä asiaa, mutta eiköhän joku luokkalaisista kiinnostu lukemaan tätä ja juoruilemaan muillekkin.
Luulenpa kyllä että tämän jälkeen mua pidetään tyttönä tai poikatyttönä, mutta en voi sitten asialle mitään. Mä olen vain liian hyvä ihminen yrittämään pimittämistä, vaikka se olisi parhainta mulle itselleni niin. Mä haluaisin olla vain oma itseni, poika, mutta joillekkin se on vain liian vaikea käsittää.
--
Mutta ei tässä kai muuta, sen verran että olen kirjoittanut puolet Muu, mikä -leirin päivityksestä ja transillan päivitystä en ole vielä aloittanutkaan, mutta molemmat tulevat vielä viimeistään tään kuun loppupuolella.