Kuinka vanha olit, kun tajusit haluavasi kuuluvan vastakkaiseen sukupuoleen?
- Jotakin arviolta 13 vuotiaana rupesin käsittelemään asiaa ja tuntemaan että jokin on vähän eri tavalla kuin pitäisi. Olin aika hämmentynyt teini muutaman vuoden, kunnes osasin itse etsiä tietoa ja tutkia nettiä. Vasta 17 vuotiaana ymmärsin täysin että mä oonkin tällainen kun trans ja nyt pitää tehdä jotakin.
Jos ei ole liian henkilökohtasta, niin miks sä halusitkin olla mies?
Joku jo kommentoikin tähän fiksusti kommenttiloorassa, mutta siis tosiaan että olen naisen ruumissa oleva mies. Aivot ovat miehen, mutta kroppa naisen. Eihän siinä pysy järjissään.
Miten sun perhe/ystävät on suhtautunu tähän muutokseen?
- Ystävät tosi hyvin ja osa olikin jo arvannut että jotain tällaista mahdollisesti tapahtuisi, mä kun en kuitenkaan koskaan ole osannut olla nainen, en edes ulkonäöllisesti. Perhe otti alkujärkytyksen jälkeen asian hyvin, kutsuvat mua pojakseen ja oikealla nimellä.
Onks Minja sun tyttökaveri? Kauan ootte seurustellu?
- Minja on nykyään entinen tyttöystäväni. Ero tuli siinä 1,4 kk aikana.
Kuinka kauan oot heppaillu?
- Oon heppaillu aika satunnaisesti aina, ei ole oikein ollut resursseja eikä rahaa vaikka olisin halunnutkin tulla kilparatsastajaksi. Nyt se on vähän myöhäistä, eikä ole vieläkään rahaa ja en tiedä kestäisikö mun jalat sitä.
Mutta siis itse kysymykseen että aloitin ratsastuksen 2008 1krt/viikko ja kävin tunneilla n. puoli vuotta jonka jälkeen ostin omalle pihallemme ex-ravuri ruunan. Tämän kanssa olin päivittäin vuoden verran ja sen lisäksi kävin ratsastusterapiassa, mutta näiden jälkeen heppailu hetkeksi jäi. 2011 aloitin hoitamaan hoitohevosta naapurikunnassa n. puoli vuotta ja hepan lopetuksen jälkeen siirryin sitten opiskelemaan kengitystä ja menin tallityöntekijäksi tallille. Jos miinustetaan tuo puolentoista vuoden tauko mikä tuli oman hevosen jälkeen, niin vuosia on kertynyt vasta 3,5
Ai pääsitsä big brotheriin?! Miks ihmeessä sä et menny sinne?
- No ne varsinaiset päätökset tehdään vasta syksymmällä ja allekirjoitin sopimuksen etten kerro kenellekkään mitään hakuprosessin kulusta tai vastaavasta. En siis saa kertoa edes sitä että pääsinkö jatkoon nettihakemuksien jälkeen.
Mutta jos olisin päässyt niin en varmaankaan olisi mennyt koska uskon että olisi ahdistanut liikaa se ettei minulle olla tehty vielä rintakehäleikkausta.
Kuinka pitkä sä oot?
- Olen vain 170cm, joka ketuttaa vähäsen. Minun pituudeksi nuorena terkkari arvioi 175cm ja olisin niin pitkäksi halunnut. Itseasiassa 178cm on pituus joka ois unelmapituus. Ei olisi pitänyt juoda eikä polttaa nuoruudessa ja pitäny pitää kunto kohillaan niin olisi ehkä tuo 175cm tullut täyteen.
Siis mitä, olitko hakemassa Big Brotheriin? Kerro kaikki!
No niin kuin kerroin jo ylempänä, en voi. Mieleni tekisi, mutta siitä tulee sakot jos kerron hakuprosessista jollekulle. En tiedä miten se nyt kun en menekkään, mutta en ota riskiä että kohta olen rikkonut vaitiolovelvollisuuttani. Mutta siis hain BB:n nettihaussa, mutta pistin postia että jää tällä kertaa minulta väliin.
Mikä on naisihanteesi? Tykkäätkö klassisen kauniista naisista? Onko tissit tärkeät? Linkitä kuva joka vastaa naisihannettasi.
- Mulla ei juurikaan ole naisihannetta, paitsi että arvostan naisissa sitä että he näyttävät terveiltä ja heillä on söpö hymy. En juurikaan ole läheisemmin ikinä tavannut sellaisia klassisen kauniista naisista mitä tarkoitat. En siis osaa sanoa että voisivatko he viehättää minua vielä syvemmältäkin taholta kuin vain pintapuolisesti. Varmasti voisin sellaisen kanssa seurustella jos mukavan löytäisin, mutta en osaa kuvitella mitään mallia viereeni. Olen tähän asti aina ihastunut vähän tällaisiin rentumman puoleisiin, jotka pukeutuvat rennosti esimerkiksi pilleihin ja löysään bändipaitaan. Mulla ei juurikaan väliä että onko ne tissit isot vai pienet, että ei ne ole tärkeät, kiva lisäys vain.
Tuntuiko sinusta ikinä ikävältä liikuntatunneilla yläasteella? Vai
skippasitko ne kokonaan? Miltä tuntui olla pukuhuoneessa muiden kanssa?
- Itseasiassa ei. Olin luokan 7 ja 8 poikavaltaisella luokalla ja olin kahdestaan luokan ainoan tytön kanssa niin en kokenut mitään ongelmaa pukeutua. Suihkussahan en käynyt koulussa koko yläasteen. Ysillä vaihdoin luokkaa, jossa oli melkein kaikki tyypit ala-asteen luokalta, joten väki oli jo tuttua niin ei se juurikaan ahdistanut. Lisäksi oli itsetunto jo sen verran ylhäälläkkin että ei hävettänyt oma vartalo niin paljon.
Oon saanut käsityksen, että henkilöt jotka aloittavat
sukupuolenkorjausleikkauksen, syövät aluksi e-pillereitä? Onko asia
näin?
- Eivät syö, en ole ikinä kuullut että näin olisi. En tiedä yhtään miten sitten transnaisten kohdalla, mutta ainakaan me miehet ei syödä.
Haluatko ikinä omia lapsia?
- En oikein osaa sanoa. Olin pitkään sitä mieltä että haluan, pitkään sitä mieltä että en ja nyt olen vähän niin ja näin. Olen aina miettinyt että se riippuu tosi paljon siitä, minkälaisen kumppanin löydän. Jos onnistun iskemään jonkun joka ei todellakaan halua lapsia, niin ei mun ole mikään pakko lapsia saada. Ja kaiken lisäksi en kuitenkaan täysin omia voi saada, että adoptioksi menisi. Jos löytää luotettava ja lapsia rakastava kumppani ja elämäntilanne muuten on sopiva, niin kaippa yksi tai kaksi menisi, mutta tuskimpa ainakaan kolmas.
Osaatko / haluaisitko koskaan soittaa mitään soitinta?
- Osasin soittaa nuorempana kitaraa kohtalaisesti, mutta kyllästyin siihen totaalisesti. Nyt en osaa juurikaan soittaa mitään, peruskompit rummuilla. Tarkotuksena olisikin ostaa sähkörummut ensi vuoden alussa ja lähtee opiskelemaan sitä ehkä jopa iha virallisesten tuntien kera.
Oliko sulla lapsena kavereita tai parasta kaveria?
- Olihan noita melkein aina. Kävin puhevammaisille tarkoitettua eskaria, jossa minulla oli eräs blondi tyttö kaverina, harmittavasti vaan en muista kyseisen tyypin nimeä niin että voisin nyt ottaa yhteyttä. Sen jälkeen olikin Mikael, Julia, Jonna, Valtteri, Erica, Jenni, Akira, Kaisa ja Tuija. Tällä hetkellä ei oikeastaan ole parasta kaveria, sen verran olen pyörinyt paikasta toiseen ja ollut kiinni omissa jutuissa tai töissä. Olis kyllä tosi jees taas saada joku jonka kans käydä kahvilla tai pelailla!
Oletko koskaan yrittänyt laihduttaa?
- No joitakin todella epätoivoisia yrityksiä, jotka kaatuivat melkein päivässä itsekurin puutteeseen. Ehkä 5 kiloa on suurin saavutus minkä olin tehnyt ennen testoja. Testojen käytön jälkeen laihduin tarkoituksella ja vähemmän tarkoituksella 24 kiloa, mutta suurin osa varmasti testojen takia, vaikka olen myös ruvennut syömään terveellisemmin ja liikkua huomattavasti paljon enemmän kuin ennen.
Voisitko olla ikinä kasvissyöjä?
- Enpä usko, tykkään lihasta, kanasta, maidosta ja kananmunista ihan suunnattomasti. En jaksaisi ruveta pelleilemään papujen ja soijien kanssa, joista en juurikaan pidä. Lisäksi uskon että paremmat lihakset saan ihan lihasta.
Onko sulla luotettavia ystäviä atm?
- On, luotan eniten ihmiseen jonka olen netissä tavannut ja kerran nähnyt. Kutsun häntä myös parhaaksi ystäväkseni. Jos sinä -97 luet tätä niin oot mulle tosi tärkee.
Luuletko että alat elämään täysillä sitten kun "olet valmis" eli korjaus / korjaukset kehossasi yms ovat valmiit?
- Uskon eläväni jo nyt melkein täysillä, joten luulen kyllä. Nyt jo elämäni on todella vapauttavaa ja helpompaa kuin ennen, mutta edelleen on pienet huolet, kuten se että kylpyhuoneeseen tullaan kun vaihdan vaatteita. Kun pääsen leikkaukset ohi, voin elää 100 prosenttisesti miehenä, ilman pelkoa että joku näkisi palan menneisyyttä.
Millaista uskot elämäsi olevan 10 vuoden kuluttua? Millaista se olisi ihannetilanteessa?
- Ihannetilanne olisi osaltani aika mahdoton, niinkuin varmaan monen muunkin tilanteessa. Mutta hmm, jos ollaan mahdollisimman realisteja kuitenkin, toivoisin että minulla olisi luotettava ja rakastettava kumppani, omakotitalo isolla tontilla ja hevostallilla. Osaisin kengittää todella hyvin ja minulla olisi kengitettäviä useampia. Olisin päässyt leikkauksista kunnialla läpi ja kehoni toimisi niinkuin sen pitäisi leikkauksien jälkeen. Olisin päässyt r-viasta eroon. Olisin vihdoin keksinyt hiustyylin johon en kyllästy. Minulla olisi ainakin kaksi koiraa, kissa, 10 leijonanharjaskania ja kaksi hevosta. Ehkä lapsi/lapsia. En kärsisi kolmenkympin kriisistä.
Onko sinulla muita transsukupuolisia läheisinä ystävinä? Miksi/miksi ei?
- No läheisiä transystäviä ei ole oikeastaan kuin yksi ja nyt häneenkin on välit vähän viilentyneet kun välimatkaa oli 500 kilometriä ja hänelläkin on omia kiireitä paljon. Mutta kyllä minä netissä hänelle pystyn avautumaan jos jokin painaa. Juurikaan muuten ei ole läheisiksi ystäviksi muodostunut, en ole juurikaan netissä niin että syvempiä siteitä kerkeisin muodostamaan kehenkään, oli hän sitten trans tai ei. Tiedän ja tunnen kuitenkin enemmän tai vähemmän paljon transihmisiä ja osaan mainita heitä monesta kaupungista.
Mistä olet erityisen ylpeä itsessäsi?
- Että olen hengissä. Olen aina uhannut, että en elä 20 vuotta pitemmälle. Olen kohta 21 vuotias ja elän elämäni parhaimpia hetkiä. En halua kuolla enää.
Miten tutustuit tyttöystävääsi?
- Nykyäänhän olen sinkku, mutta tähän entiseen tyttöystävääni tutustuin netin kautta. Kaveripiiriini kuului tyttöni serkku ja kerran juttelimme kolmestaan ryhmäkeskustelussa mesessä. Jompikumpi meistä sitten lisäsi toisen omaan meseensä ja rupesimme juttelemaan päivittäin ja siitä se vaihtui ihastukseksi.
Pidätkö matkustelusta ulkomaille? Minne haluaisit matkustaa?
- Pidän tosi paljon ja tekisin sitä varmaan jatkuvasti jos olisi aikaa ja rahaa. Haluaisin matkustaa Japaniin ja nyt olemmekin perheen kanssa miettineet sinne lähtöä ensi uutena vuotena.
Aikaisemmin olen käynyt jo siellä, mutta uusiksi tekisi mieli. Muita maita ovat sitten olleet Ruotsi, Viro, Tanska, Hollanti, Saksa ja USA missä olen käynyt.
Kuinka
kauan uskot että kuluu yhteensä aikaa siitä alkaen kun sait lähetteen
trans-tutkimuksiin siihen että korjausprosessisi on kokonaan valmis?
- Hmm, no villi arvio heti on että 7 vuotta. Kivan tasaluku jota on helppo ajatella ja uskon että tuo arviokin ei heitä kauheasti, nykyään kun asiat kuitenkin sujuvat aika paljon nopeammin kuin ennen. Ja tuokin arvio on kuitenkin noin "suuri" sen takia koska leikkauksista kestää parantua, leikkausjonot on pitkät ja parannusleikkauksia voidaan joutua tehdä.
Millaisia outoja/hassuja/hirveitä ensireaktitoita ihmisiltä olet saanut, kun heille on selvinnyt trans-taustasi?
- Yksi luuli että olen transnainen, eli miehestä naiseksi, ja se kyllä vähän loukkasi. Mutta tähän hätään ei tule kyllä muita erikoisempia reaktioita, monet ovat ottaneet tosi hyvin asian tai sitten vaan sanoneet pari negatiivista sanaa.
Käytkö julkisilla paikoilla miesten vai naisten vessoissa?
- Ehdottomasti miesten. Jo ainakin vuosi sitten sain jo naisten vessassa outoja ja paheksuvia katseita, joten siitä lähtien olen käyttänyt avoimesti miesten vessaa ja ongelmia ei ole tullut.
Miten tyttöystäväsi suhtautui, kun kerroit että olet ennnen ollut tyttö?
- Korjaan että ex, mutta en ole täysin varma, yhteinen tuttumme taisi kertoa jo ennen kun juttelimme ex-tyttöystäväni kanssa, että olen trans. Eli en ole tainnut ihan ensireaktiota kuulla, mutta alusta lähtien hän on käyttäytynyt asiallisesti asian kanssa. Itseasiassa emme ole juurikaan asiasta mitenkään päin puhunut.
Ex-tyttöystäväni siis tiesi ennen suhdetta että olen trans, suhteen aikana reaktio olisi varmasti ollut vähän kehnompi.
Kuinka vanha ex-tyttöystäväsi on?
- 17 vuotta, eli -95.
Miten paljon ne kaikki hormoni lääkkeet maksaa?
- Riippuu valmisteesta. Sustanon on se mitä itse käytän ja kelakorvauksien jälkeen maksan siitä n. 6 euroa + neulat ja ruisku, joten 6,50-7,50 euroa (riippuen apteekista) olen siitä aina maksanut yhdestä paketista ja 2 viikon välein käytän itse sitä.
Nebidoa käytetään 10 viikon välein, mutta kelakorvauksienkin jälkeen se maksaa 86 euroa, joten sitä minulla ei ole varaa käyttää, vaikka sustanonia pistetään tiheämmin niin se tulee silti ainakin 30 euroa halvemmaksi.
Sitten on vielä Testogel, joka on iholle joka päivä levitettävä pieni geelipussi. 30 päivän paketti kelakorvauksen kanssa maksaa 32 euroa.
Näistä kaikistahan saa paljon takaisin kun säästää kuitit ja lähettää ne kelaan, mutta näiden selvittelyssä menee vuoden verran, että heti ei rahoja takaisin saa.
Ja kun saa vaihdetuksi sosiaaliturvatunnuksensa miehen tunnukseen, niin kaikista näistä joutuu sen jälkeen maksamaan enää vain 3 euroa.
Mistä aiot saada rahaa rintakehä leikkaukseen ja muihin leikkauksiin?
- Enköhän ne saa jostain kaavittua. Jos pääsen kouluun niin opintotukenikin on jo melkoisen suuri. Minä kun en joudu maksamaan itse leikkauksesta mitään, ainoastaan sairaalamaksua joka on n. 29 euroa yhdeltä päivältä. Rintakehäleikkauksessa ollaan n. 1-3 päivää sairaalassa, eli leikkauksen hinnaksi tulee n. 90 euroa. Nuo muut leikkaukset on vielä niin kaukana että niihin kerkee säästää melkoisen pitkään vielä.
Kuinkakohan paljon minun tulisi uudistaa vaatekaappini sisältöä pidempiaikaisen hormonihoidon jälkeen?
- Tämä on aika henkilökohtaista. Joillekkin ei muutu pahemmin vartalo ollenkaan ja toisillla taas hurjasti. Itselläni on kasvanut hartiat ja vyötäröt, mutta edelleen n. yli vuoden käytön jälkeen niin minulle menee mun vaatteet päälle. Oikestaan olen joutunut paljon heittämään kaapista pois koska ennen ylipainon ja oman itseinhon takia vaatteeni oli reippaasti liian suuria minulle, mutta nyt 25 kiloa laihempana ne ovat mielettömän suuria minulle. Jos olisin ennen käyttänyt tiukempia paitoja, niin luultavasti juuri hartioiden ja vyötärön takia olisin suurempiin joutunut vaihtamaan.
Muuttuuko kaikilla ääni hormonien käytön myötä vai voiko käydä niin että jääkin ns. naisen ääni?