Hei kaikki! Nyt tein ison päätöksen, nimittäin alan panostaa blogiin taas. Tämä on hieno blogi vaikka itse sanonkin, enkä halua että se kuihtuu. Viime aikojen postaukset ovat olleet ihan plääh. Yritän parhaani että tästä tulisi samanlainen blogi kuin se oli aikaisemminkin - aktiivinen ja apua antava.
Viimeinen leikkaus oli tammikuussa 2015. Silloin vaginan päälle rakennettiin penis ottaen ihosta reisiä. Silloin kirjoitin sairaalassa kahden kolmen päivän sykleissä postauksia. Laiskoille lukijoille on aika haastavaa sieltä bongailla tärkeimpiä osia. Näinpä kirjoitan nyt "virallisen dokumentin" sairaalassa olosta, josta on vähän helpompi ja nopeampi lukea pääpiirteet. Huomioksi uusille lukijoille, tämä on siis yksi sairaalareissu. Tätä aikaisemmin olen käynyt jo rintojen poistossa sekä kohdun ja munasarjojen poistossa.
19.1.-15 - ESIKÄYNTI
Verikoe, keskustelu hoitajan kanssa ja kuvaaja kävi ottamassa "ennen" -kuvat. Leikkaavat lääkärit kävivät juttelemassa, anestesialääkärin tapaaminen siirtyi seuraavalle päivälle. Pääsin sairaalahuoneeseen ison kasan pillereiden ja peräruiskeiden kanssa.
20.1.-15 - LEIKKAUS
Kahdeksan paikkeilla suunnattiin leikkaussaliin. Vaihdoin ensin sairaalavaatteet avopaitaan ja tukisukkiin, sekä otin sormukset ja kielikorun pois. Leikkaussalissa tuttuun tapaan kävivät näyttäytymässä leikkauksessa pyörivä henkilökunta, hoitajat, lääkärit ja anestesiahoitaja. Minut asennettiin telineisiin, annettiin nukutusaine ja nukahdin.
Noin kello 19 heräsin heräämössä. Oli vähän vilponen vaikka olikin lämpöpeite päällä. Kipu en tuntenut kuin olkavarressa, johon hoitajan mukaan oli tullut sisäinen mustelma verenpainemittarista.
Yöllä tuli selkäkipu ja heräsin siihen tunnin välein. Asettelin jatkuvasti ristiselän alle pyyhettä eri tavoin, että selkä sai vähän liikettä. Kipulääke auttoi vähän selän ja reiden jomotukseen. Kuume iski jossain vaiheessa ja se pyöri 38-39 asteessa. Oli vuorotellen kylmä ja kuuma.
26.1.-15 - WHATSAP
Kysyin blogissa avoimesti, että löytyisikö ihmisiä juttelemaan kanssani. Enimmäkseen niin että he kirjoittelevat ja minä vastailen silloin tällöin, olo oli nimittäin edelleen heikko kirjoittamaan pitkiä stooreja. Sain kuin sainkin mielenkiintoisilta ja kivoilta ihmisiltä viestejä! (: Pahoittelen että olin tosiaan liian väsynyt olemaan itse hirveän aktiivinen. Laitelkaa uusiksi viestiä, jos kiinnostaa edelleen keskustella!
TAMMIKUUN LOPPU - VERITULPPA x2 JA SIDOSTEN VAIHTO x3
Epiduraali puudutusta laskettiin pyynnöstäni. Jalat ei enää tuntunut niin painavilta ja tuntui paremmalta. Minut vaihdettiin toiseen kuuden hengen huoneeseen.
Tunsin polttavaa ja pinkeää tunnetta oikeassa reidessäni. Sain kipulääkettä, mutta lääkärin tullessa tarkistukselle, reisi oli edelleen kova ja pinkeä. Dreeni oli tukkeutunut, se tyhjennettiin ja olo parani vähän. Hemoglobiini oli minulla 80, kun sen pitäisi olla 130. 400milliä ylimääräistä verta otettiin reidestä. Leikkaus kesti 2,5h, olin heräämössä 1,5h. Reisi leikattiin vielä kertaalleen kun ilmeisesti kaikkea ei oltu saatu heti pois.
Sidos vaihdettiin ekan kerran, viiltävää hermon nykimistä tuntui reidessä ja kipuakin jonkun verran. Seuraavan kerran sidos oltiin vasta leikattu auki, kun kipu oli ylitsepääsemätön. Minut "humautettiin", jolloin en tuntenut yhtään mitään ja sidos pystyttiin vaihtamaan. Seuraava vaihto tehtiin myös samalla tavalla, mutta lääkettä ei annettu aivan noin paljon.
Olo oli ihan hyvä. Kipuja ei ollut, selkä vain puutunut. Puudutetta oli sopivasti jaloissa ja leikkausalueissa. Mahassa paljon ilmaa ja suuta kuivasi kokoajan. Kuumeinen olo oli edelleen silloin tällöin. Pääsin myös yksityishuoneeseen leikkausalueen bakteerikannan takia.
Viimeisenä päivänä tapahtui se mitä olin pelännyt, ensimmäinen uloste. Yksi peräruiske ja puolitoista tuntia niin olin valmis.
HELMIKUUN ALKU - NELJÄS LEIKKAUS
Epiduraali oli valunut vähän ulos, se laitettiin heräämössä takaisin. Nipisti vähän.
Epiduraali laitettiin uudestaan, kun ei vaikuttanut koko leikkausalueeseen. Nukuin jo paljon paremmin ja ruoka maistui paremmin. Edelleen kuitenkin nesteruokia.
Sidosten vaihto pystyttiin tekemään ilman humautusta, isoilla kipulääke määrillä. Dreenit otettiin reisistä pois, kylkeen jäi vielä.
Nousin fysioterapeutin kanssa ensimmäisen kerran ylös sängystä, Maattuani ensin 2 viikkoa ja 3 päivää. Treenejä jatkettiin päivittäin.
Leikkaussalissa käytiin siistimässä leikkausaluetta ja otettiin ihoa lisää reidestä tähän. Kivut heräämisen jälkeen olivat sietämättömät, epiduraalia nostettiin ja sain kipulääkettä. Pääsin takaisin kuuden hengen huoneeseen.
Selkää ei enää jomota hirveästi, peniksessä jyskyttää kun se liikahtaa ja kokoajan vähän muutenkin. Oikealta puolelta otettiin ihonotto kohdasta kelmut pois, jälki näytti ihan hyvältä.
HELMIKUUN PUOLIVÄLI - VIIDES LEIKKAUS
Kävelin kolme kertaa huoneen poikki, kunnes heikotti taas. Sain myös luvan lepäillä välillä kyljelläni. Sekä paras asia, nimittäin kiinteä ruoka! Kakka luisti paremmin ja jaksoin parhaimmillaan 10 minuuttia kävellä.
Vasemman reiden kelmu oli vuotanut ja se vaihdettiin, ai että kun teki kipeää kun kelmu oli liimautunut ihan kunnolla ihokarvoihin kiinni.
Leikkausalue tarkistettiin. Kaikki muuten hyvin, mutta ulostetta tulee jostain kivespussien välistä. Leikkaussalissa korjattiin tuo ja asennettiin ulosteputki peräsuoleen, jonka läpi uloste tulisi suoraan putken kautta erilliseen pussiin. Uloste kuitenkin oli liian kovana, jolloin putki tuli ulos. Se laitettiin uudestaan ja se tuli taas pois. Sen kokeilu jätettiin tuohon.
HELMIKUUN LOPPU - KOTIIN!
Alakatetri otettiin pois, kolmella kipeällä nykäisyllä se oli poissa. Pissasin ekan kerran alateitse, fistelli on jossain peniksen takana, mutta muuten toimii niinkuin pitääkin. Kävely onnistuu, hitaasti ja on se rankkaa, mutta kuitenkin. Virtsaaminen ja ulostaminen onnistuu. Penis on siinä kunnossa että pystyn itse kotona vaihtamaan sidokset yms. Siispä eikun kotiin!
Yhteensä olin 5,5 viikkoa sairaalassa, joista vain makasin 3,5 viikkoa eli noin 400h.
Minulle tehtiin viisi leikkausta, varsinainen operaatio, yksi siistiminen, yksi korjaus ja kaksi hematooman poistoa.
Kanyyleita asetettiin kymmenen kappaletta eli kaksi kertaa viikossa ja epiduraaliakin neljä kertaa. Verikokeita ansaitsin yli 35 kappaletta sekä 60 pulloa antibioottia.
|
Kuva: Ari Lahti |