30. heinäkuuta 2012

Prosessi ja tattoo!

Värinpoiston jälkeen tungin hiuksiin keskiruskean hiusvärin ja nyt lähden varmaan kasvattamaan tuccaa.
Ja kävin eilen ottaa kaverini äidillä ekan tatuointini, kiitos hänelle!


Edit // puhdistettu tatuointi ja parempi laatusempi kuva! (:


Ja maailman paras dogi!

23. heinäkuuta 2012

Prosessi ja mitä kuuluu?

Mulle kuuluu hyvää, oikeastaan tosi hyvää. Pääsin Kiuruvedelle opiskelemaan hevostalouden perustutkintoa ja ootan jo hyvällä jännityksellä kovasti. Kaikki tarvittavat kouluvälineet ja ratsastusvälineet on hoidettuna ja asuntolatarvikkeet löytyy kotoa. Iskä heittää mut Kiuruvedelle 12.8. ja siellä ollaankin kiinni sitten suurimman osan ajasta seuraavat 2,5 vuotta, jonka aikana yritän suorittaa koulun. Sen aikaa yritän kerätä rahaa autoon ja ajokorttiin, jos koulun jälkeen pääsisi mahdollisimman pian sitten aloittamaan kengittelyn.

Prosessin etenemisestä ei mitään uutta. Odotan aikaa leikkaukseen, aikaa helsingin psykiatrille ja gynekologin todistusta siitä että olen lisääntymiskyvytön.
Katkera edit // tänään tuli soitto KYSista, että peruutusaika olisi leikkaukseen huomiseksi. Sovittiin kellonaika ja toimenpiteet ja suljin tyytyväisenä puhelun. 5 min niin tuli soitto että tilalle tuli tärkeämpi leikkaus.

 Viime viikon olin Turussa perheeni luon ja viikonloppuna lähdettiin siskon ja siskon kavereiden ja asuntoauton kanssa Kuopioon Animeconiin, jossa cossasin Final Fantasy X:n Wakkaa.






Oon shoppaillut muutaman vaatteen;

EMP, 21,99 e
josta olin liian laiska ottamaan omaa kuvaa..

Pasilakauppa.fi, 19,95 e

EMP, 12,99 e

Sain ystävältäni hänen oman paitansa johon rakastuin ensinäkemältä.
Ja laittautin päähäni värinpoiston, jonka päälle olisi tarkotus heittää keskiruskea hiusväri ja sitten vielä ajella ainakin sivut siiliksi. 



Prosessi ja kysymyksien vastaukset

Kuinka vanha olit, kun tajusit haluavasi kuuluvan vastakkaiseen sukupuoleen? 
- Jotakin arviolta 13 vuotiaana rupesin käsittelemään asiaa ja tuntemaan että jokin on vähän eri tavalla kuin pitäisi. Olin aika hämmentynyt teini muutaman vuoden, kunnes osasin itse etsiä tietoa ja tutkia nettiä. Vasta 17 vuotiaana ymmärsin täysin että mä oonkin tällainen kun trans ja nyt pitää tehdä jotakin.


Jos ei ole liian henkilökohtasta, niin miks sä halusitkin olla mies?
Joku jo kommentoikin tähän fiksusti kommenttiloorassa, mutta siis tosiaan että olen naisen ruumissa oleva mies. Aivot ovat miehen, mutta kroppa naisen. Eihän siinä pysy järjissään.


Miten sun perhe/ystävät on suhtautunu tähän muutokseen?
- Ystävät tosi hyvin ja osa olikin jo arvannut että jotain tällaista mahdollisesti tapahtuisi, mä kun en kuitenkaan koskaan ole osannut olla nainen, en edes ulkonäöllisesti. Perhe otti alkujärkytyksen jälkeen asian hyvin, kutsuvat mua pojakseen ja oikealla nimellä.

Onks Minja sun tyttökaveri? Kauan ootte seurustellu? 
- Minja on nykyään entinen tyttöystäväni. Ero tuli siinä 1,4 kk aikana.


Kuinka kauan oot heppaillu?
- Oon heppaillu aika satunnaisesti aina, ei ole oikein ollut resursseja eikä rahaa vaikka olisin halunnutkin tulla kilparatsastajaksi. Nyt se on vähän myöhäistä, eikä ole vieläkään rahaa ja en tiedä kestäisikö mun jalat sitä.
Mutta siis itse kysymykseen että aloitin ratsastuksen 2008 1krt/viikko ja kävin tunneilla n. puoli vuotta jonka jälkeen ostin omalle pihallemme ex-ravuri ruunan. Tämän kanssa olin päivittäin vuoden verran ja sen lisäksi kävin ratsastusterapiassa, mutta näiden jälkeen heppailu hetkeksi jäi. 2011 aloitin hoitamaan hoitohevosta naapurikunnassa n. puoli vuotta ja hepan lopetuksen jälkeen siirryin sitten opiskelemaan kengitystä ja menin tallityöntekijäksi tallille. Jos miinustetaan tuo puolentoista vuoden tauko mikä tuli oman hevosen jälkeen, niin vuosia on kertynyt vasta 3,5

Ai pääsitsä big brotheriin?! Miks ihmeessä sä et menny sinne?
- No ne varsinaiset päätökset tehdään vasta syksymmällä ja allekirjoitin sopimuksen etten kerro kenellekkään mitään hakuprosessin kulusta tai vastaavasta. En siis saa kertoa edes sitä että pääsinkö jatkoon nettihakemuksien jälkeen.
Mutta jos olisin päässyt niin en varmaankaan olisi mennyt koska uskon että olisi ahdistanut liikaa se ettei minulle olla tehty vielä rintakehäleikkausta.


Kuinka pitkä sä oot?
- Olen vain 170cm, joka ketuttaa vähäsen. Minun pituudeksi nuorena terkkari arvioi 175cm ja olisin niin pitkäksi halunnut. Itseasiassa 178cm on pituus joka ois unelmapituus. Ei olisi pitänyt juoda eikä polttaa nuoruudessa ja pitäny pitää kunto kohillaan niin olisi ehkä tuo 175cm tullut täyteen.


Siis mitä, olitko hakemassa Big Brotheriin? Kerro kaikki!
No niin kuin kerroin jo ylempänä, en voi. Mieleni tekisi, mutta siitä tulee sakot jos kerron hakuprosessista jollekulle. En tiedä miten se nyt kun en menekkään, mutta en ota riskiä että kohta olen rikkonut vaitiolovelvollisuuttani. Mutta siis hain BB:n nettihaussa, mutta pistin postia että jää tällä kertaa minulta väliin.


Mikä on naisihanteesi? Tykkäätkö klassisen kauniista naisista? Onko tissit tärkeät? Linkitä kuva joka vastaa naisihannettasi.

- Mulla ei juurikaan ole naisihannetta, paitsi että arvostan naisissa sitä että he näyttävät terveiltä ja heillä on söpö hymy. En juurikaan ole läheisemmin ikinä tavannut sellaisia klassisen kauniista naisista mitä tarkoitat. En siis osaa sanoa että voisivatko he viehättää minua vielä syvemmältäkin taholta kuin vain pintapuolisesti. Varmasti voisin sellaisen kanssa seurustella jos mukavan löytäisin, mutta en osaa kuvitella mitään mallia viereeni. Olen tähän asti aina ihastunut vähän tällaisiin rentumman puoleisiin, jotka pukeutuvat rennosti esimerkiksi pilleihin ja löysään bändipaitaan. Mulla ei juurikaan väliä että onko ne tissit isot vai pienet, että ei ne ole tärkeät, kiva lisäys vain.


Tuntuiko sinusta ikinä ikävältä liikuntatunneilla yläasteella? Vai skippasitko ne kokonaan? Miltä tuntui olla pukuhuoneessa muiden kanssa?

- Itseasiassa ei. Olin luokan 7 ja 8 poikavaltaisella luokalla ja olin kahdestaan luokan ainoan tytön kanssa niin en kokenut mitään ongelmaa pukeutua. Suihkussahan en käynyt koulussa koko yläasteen. Ysillä vaihdoin luokkaa, jossa oli melkein kaikki tyypit ala-asteen luokalta, joten väki oli jo tuttua niin ei se juurikaan ahdistanut. Lisäksi oli itsetunto jo sen verran ylhäälläkkin että ei hävettänyt oma vartalo niin paljon.


Oon saanut käsityksen, että henkilöt jotka aloittavat sukupuolenkorjausleikkauksen, syövät aluksi e-pillereitä? Onko asia näin? 

- Eivät syö, en ole ikinä kuullut että näin olisi.  En tiedä yhtään miten sitten transnaisten kohdalla, mutta ainakaan me miehet ei syödä.


Haluatko ikinä omia lapsia?

- En oikein osaa sanoa. Olin pitkään sitä mieltä että haluan, pitkään sitä mieltä että en ja nyt olen vähän niin ja näin. Olen aina miettinyt että se riippuu tosi paljon siitä, minkälaisen kumppanin löydän. Jos onnistun iskemään jonkun joka ei todellakaan halua lapsia, niin ei mun ole mikään pakko lapsia saada. Ja kaiken lisäksi en kuitenkaan täysin omia voi saada, että adoptioksi menisi. Jos löytää luotettava ja lapsia rakastava kumppani ja elämäntilanne muuten on sopiva, niin kaippa yksi tai kaksi menisi, mutta tuskimpa ainakaan kolmas.


Osaatko / haluaisitko koskaan soittaa mitään soitinta?

- Osasin soittaa nuorempana kitaraa kohtalaisesti, mutta kyllästyin siihen totaalisesti. Nyt en osaa juurikaan soittaa mitään, peruskompit rummuilla. Tarkotuksena olisikin ostaa sähkörummut ensi vuoden alussa ja lähtee opiskelemaan sitä ehkä jopa iha virallisesten tuntien kera.


Oliko sulla lapsena kavereita tai parasta kaveria?

- Olihan noita melkein aina. Kävin puhevammaisille tarkoitettua eskaria, jossa minulla oli eräs blondi tyttö kaverina, harmittavasti vaan en muista kyseisen tyypin nimeä niin että voisin nyt ottaa yhteyttä. Sen jälkeen olikin Mikael, Julia, Jonna, Valtteri, Erica, Jenni, Akira, Kaisa ja Tuija. Tällä hetkellä ei oikeastaan ole parasta kaveria, sen verran olen pyörinyt paikasta toiseen ja ollut kiinni omissa jutuissa tai töissä. Olis kyllä tosi jees taas saada joku jonka kans käydä kahvilla tai pelailla!


Oletko koskaan yrittänyt laihduttaa?

- No joitakin todella epätoivoisia yrityksiä, jotka kaatuivat melkein päivässä itsekurin puutteeseen. Ehkä 5 kiloa on suurin saavutus minkä olin tehnyt ennen testoja. Testojen käytön jälkeen laihduin tarkoituksella ja vähemmän tarkoituksella 24 kiloa, mutta suurin osa varmasti testojen takia, vaikka olen myös ruvennut syömään terveellisemmin ja liikkua huomattavasti paljon enemmän kuin ennen.

Voisitko olla ikinä kasvissyöjä?

- Enpä usko, tykkään lihasta, kanasta, maidosta ja kananmunista ihan suunnattomasti. En jaksaisi ruveta pelleilemään papujen ja soijien kanssa, joista en juurikaan pidä. Lisäksi uskon että paremmat lihakset saan ihan lihasta.


Onko sulla luotettavia ystäviä atm?

- On, luotan eniten ihmiseen jonka olen netissä tavannut ja kerran nähnyt. Kutsun häntä myös parhaaksi ystäväkseni. Jos sinä -97 luet tätä niin oot mulle tosi tärkee.


Luuletko että alat elämään täysillä sitten kun "olet valmis" eli korjaus / korjaukset kehossasi yms ovat valmiit?

- Uskon eläväni jo nyt melkein täysillä, joten luulen kyllä. Nyt jo elämäni on todella vapauttavaa ja helpompaa kuin ennen, mutta edelleen on pienet huolet, kuten se että kylpyhuoneeseen tullaan kun vaihdan vaatteita. Kun pääsen leikkaukset ohi, voin elää 100 prosenttisesti miehenä, ilman pelkoa että joku näkisi palan menneisyyttä.


Millaista uskot elämäsi olevan 10 vuoden kuluttua? Millaista se olisi ihannetilanteessa?
- Ihannetilanne olisi osaltani aika mahdoton, niinkuin varmaan monen muunkin tilanteessa. Mutta hmm, jos ollaan mahdollisimman realisteja kuitenkin, toivoisin että minulla olisi luotettava ja rakastettava kumppani, omakotitalo isolla tontilla ja hevostallilla. Osaisin kengittää todella hyvin ja minulla olisi kengitettäviä useampia. Olisin päässyt leikkauksista kunnialla läpi ja kehoni toimisi niinkuin sen pitäisi leikkauksien jälkeen. Olisin päässyt r-viasta eroon. Olisin vihdoin keksinyt hiustyylin johon en kyllästy. Minulla olisi ainakin kaksi koiraa, kissa, 10 leijonanharjaskania ja kaksi hevosta. Ehkä lapsi/lapsia. En kärsisi kolmenkympin kriisistä.


Onko sinulla muita transsukupuolisia läheisinä ystävinä? Miksi/miksi ei?
- No läheisiä transystäviä ei ole oikeastaan kuin yksi ja nyt häneenkin on välit vähän viilentyneet kun välimatkaa oli 500 kilometriä ja hänelläkin on omia kiireitä paljon. Mutta kyllä minä netissä hänelle pystyn avautumaan jos jokin painaa. Juurikaan muuten ei ole läheisiksi ystäviksi muodostunut, en ole juurikaan netissä niin että syvempiä siteitä kerkeisin muodostamaan kehenkään, oli hän sitten trans tai ei. Tiedän ja tunnen kuitenkin enemmän tai vähemmän paljon transihmisiä ja osaan mainita heitä monesta kaupungista.


Mistä olet erityisen ylpeä itsessäsi?
- Että olen hengissä. Olen aina uhannut, että en elä 20 vuotta pitemmälle. Olen kohta 21 vuotias ja elän elämäni parhaimpia hetkiä. En halua kuolla enää.


Miten tutustuit tyttöystävääsi?
- Nykyäänhän olen sinkku, mutta tähän entiseen tyttöystävääni tutustuin netin kautta. Kaveripiiriini kuului tyttöni serkku ja kerran juttelimme kolmestaan ryhmäkeskustelussa mesessä. Jompikumpi meistä sitten lisäsi toisen omaan meseensä ja rupesimme juttelemaan päivittäin ja siitä se vaihtui ihastukseksi.


Pidätkö matkustelusta ulkomaille? Minne haluaisit matkustaa?
- Pidän tosi paljon ja tekisin sitä varmaan jatkuvasti jos olisi aikaa ja rahaa. Haluaisin matkustaa Japaniin ja nyt olemmekin perheen kanssa miettineet sinne lähtöä ensi uutena vuotena.
Aikaisemmin olen käynyt jo siellä, mutta uusiksi tekisi mieli. Muita maita ovat sitten olleet Ruotsi, Viro, Tanska, Hollanti, Saksa ja USA missä olen käynyt.



Kuinka kauan uskot että kuluu yhteensä aikaa siitä alkaen kun sait lähetteen trans-tutkimuksiin siihen että korjausprosessisi on kokonaan valmis?
- Hmm, no villi arvio heti on että 7 vuotta. Kivan tasaluku jota on helppo ajatella ja uskon että tuo arviokin ei heitä kauheasti, nykyään kun asiat kuitenkin sujuvat aika paljon nopeammin kuin ennen. Ja tuokin arvio on kuitenkin noin "suuri" sen takia koska leikkauksista kestää parantua, leikkausjonot on pitkät ja parannusleikkauksia voidaan joutua tehdä.


Millaisia outoja/hassuja/hirveitä ensireaktitoita ihmisiltä olet saanut, kun heille on selvinnyt trans-taustasi?
- Yksi luuli että olen transnainen, eli miehestä naiseksi, ja se kyllä vähän loukkasi. Mutta tähän hätään ei tule kyllä muita erikoisempia reaktioita, monet ovat ottaneet tosi hyvin asian tai sitten vaan sanoneet pari negatiivista sanaa.


Käytkö julkisilla paikoilla miesten vai naisten vessoissa?
- Ehdottomasti miesten. Jo ainakin vuosi sitten sain jo naisten vessassa outoja ja paheksuvia katseita, joten siitä lähtien olen käyttänyt avoimesti miesten vessaa ja ongelmia ei ole tullut.


Miten tyttöystäväsi suhtautui, kun kerroit että olet ennnen ollut tyttö?
- Korjaan että ex, mutta en ole täysin varma, yhteinen tuttumme taisi kertoa jo ennen kun juttelimme ex-tyttöystäväni kanssa, että olen trans. Eli en ole tainnut ihan ensireaktiota kuulla, mutta alusta lähtien hän on käyttäytynyt asiallisesti asian kanssa. Itseasiassa emme ole juurikaan asiasta mitenkään päin puhunut. Ex-tyttöystäväni siis tiesi ennen suhdetta että olen trans, suhteen aikana reaktio olisi varmasti ollut vähän kehnompi.


Kuinka vanha ex-tyttöystäväsi on?
- 17 vuotta, eli -95.


Miten paljon ne kaikki hormoni lääkkeet maksaa?

- Riippuu valmisteesta. Sustanon on se mitä itse käytän ja kelakorvauksien jälkeen maksan siitä n. 6 euroa + neulat ja ruisku, joten 6,50-7,50 euroa (riippuen apteekista) olen siitä aina maksanut yhdestä paketista ja 2 viikon välein käytän itse sitä.
Nebidoa käytetään 10 viikon välein, mutta kelakorvauksienkin jälkeen se maksaa 86 euroa, joten sitä minulla ei ole varaa käyttää, vaikka sustanonia pistetään tiheämmin niin se tulee silti ainakin 30 euroa halvemmaksi.
Sitten on vielä Testogel, joka on iholle joka päivä levitettävä pieni geelipussi. 30 päivän paketti kelakorvauksen kanssa maksaa 32 euroa.
Näistä kaikistahan saa paljon takaisin kun säästää kuitit ja lähettää ne kelaan, mutta näiden selvittelyssä menee vuoden verran, että heti ei rahoja takaisin saa.
Ja kun saa vaihdetuksi sosiaaliturvatunnuksensa miehen tunnukseen, niin kaikista näistä joutuu sen jälkeen maksamaan enää vain 3 euroa.


Mistä aiot saada rahaa rintakehä leikkaukseen ja muihin leikkauksiin? 

- Enköhän ne saa jostain kaavittua. Jos pääsen kouluun niin opintotukenikin on jo melkoisen suuri. Minä kun en joudu maksamaan itse leikkauksesta mitään, ainoastaan sairaalamaksua joka on n. 29 euroa yhdeltä päivältä. Rintakehäleikkauksessa ollaan n. 1-3 päivää sairaalassa, eli leikkauksen hinnaksi tulee n. 90 euroa. Nuo muut leikkaukset on vielä niin kaukana että niihin kerkee säästää melkoisen pitkään vielä.


Kuinkakohan paljon minun tulisi uudistaa vaatekaappini sisältöä pidempiaikaisen hormonihoidon jälkeen?
- Tämä on aika henkilökohtaista. Joillekkin ei muutu pahemmin vartalo ollenkaan ja toisillla taas hurjasti. Itselläni on kasvanut hartiat ja vyötäröt, mutta edelleen n. yli vuoden käytön jälkeen niin minulle menee mun vaatteet päälle. Oikestaan olen joutunut paljon heittämään kaapista pois koska ennen ylipainon ja oman itseinhon takia vaatteeni oli reippaasti liian suuria minulle, mutta nyt 25 kiloa laihempana ne ovat mielettömän suuria minulle. Jos olisin ennen käyttänyt tiukempia paitoja, niin luultavasti juuri hartioiden ja vyötärön takia olisin suurempiin joutunut vaihtamaan.


Muuttuuko kaikilla ääni hormonien käytön myötä vai voiko käydä niin että jääkin ns. naisen ääni?
 - Uskoisin että kyllä 99 prosentilla muuttuu. Voihan olla että tuolla jossain on se yksi joka vahvistaa säännön, mutta en itse olisi ainakaan kuullut että kenellekkään olisi edes naisellisen miehen ääneksi se jäänyt.

Ottiko sun kaikki vanhemmat ja sukulaiset hyvin sukup.korjauksen?
- Ottihan vanhemmat sen hyvin alkujärkytyksen jälkeen. Sukulaisten kanssa ei olla asiasta juurikaan juteltu, mutta ei ainakaan ole mitään pahaa sanottu ja pari on kommentoinut positiivisesti blogiani. Edelleen yksi tätini taitaa kutsua minua Netaksi, mutta mun ego kestää sen.

Oleksä hetero vai homo nyt? Kun olit nainen piditkö naisista? :)
- Olen aina lukenut itseni heteroksi, vaikka olin muiden silmissä vielä nainen ja tykkäsin naisista, niin en ikinä osannut kuvitella itseäni lesboksi. 

Oisitko siis päässy bb:hen mutta et halunnutkaan mennä vai vetäydyitkö pois koko hommasta ennen kuin mitään valintoja tehtiin?
- Siinä hakuvaiheessahan on monta vaihetta, joista aina jotkut tyypit tippuvat vähitellen pois. Minulla on vaitiolovelvollisuus tätä hakuvaihetta kohtaan, joten en saa kertoa miten pitkälle pääsin. Mutta lopullista valintaa ei kuitenkaan ehditty tehdä ennen kuin jäin hommasta pois.

Haluisin kysyä että käytätkö päihteitä, tupakoitko, juotko? 
- Tupakoin ja join yli vuoden säännöllisesti ja sitäkin ennen epäsäännöllisesti, mutta sitten oli entisen suhteen kanssa 1,5 vuoden tauko. Nyt olen juonut taas muutaman kerran ja polttanut ehkä 3 tupakkaa kuukauden aikana. Luultavasti tästä eteenpäin juon aina välillä, mutta pyrin etten enempää kuin ehkä 2 krt/kk

Onko sulla aiempia koulutuksia?
- Jep, kävin vuodessa aikuiskoulutuksessa suurtalouskokin tutkinnon kun en muualle päässyt opiskelemaan ja tykkään ruoanlaitosta.
 
Miten kengityskurssi menee?
- No sehän loppui jo toukokuussa, mutta se meni ja loppu hyvin. Opin suunnattomasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
 
Onko sulla Hingunniemen hevosissa ketään suosikkia?
- Hmm, eipä oikeastaan. Ihastuin ulkonäöllisesti Erasmo La Marcaan, mutta tämäkin on jo menehtynyt. Oli kyllä jääräpäinen kengitettävä. Tyson oli tosi mukava kengitettävä ja siksi ihana polle.
 
Meinaatko kertoa taustoistasi tuleville luokkakavereille?
- Enpä tiedä.  En kai mitenkään väkisin mutta jos minulta asiasta kysytään tai vastaavaa niin en kiellä asiaa. En nää syytä miksi kertoa tai jättää kertomatta, ei se asia mua ihmisenä muuta miksikään.

2. heinäkuuta 2012

Prosessi ja konsultaatio

Vihdoin ja viimein kauan odotettu rintakehäleikkauksen konsultaatio meni ja seuraava yhteydenotto Kuopiosta on sitten toivon mukaan se itse leikkaus.

Aikamoista säätelyä oli, mutta sain matkat järjestettyä tiistaina bussilla ja junan kanssa Porvoosta Lahden kautta Iisalmeen, jossa olin Minjan luota yötä ja keskiviikkona 5.6. menin sitten käymään Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Jos haluatte eksyä, menkää sinne! Etsin yhtä hiton kirurgian poliklinikan vastaanottoa varmaan vartin, kaikennäkösiä viivoja ja alueita löytyi ja muutama poliklinikka ja lastenkirurgiakin, mutta ei tuota oikeaa. Omin neuvoin kuitenkin se löytyi, vaikka varmistinkin aulan vastaanottajalta että olenhan oikeassa paikassa.

Lääkäri oli puoli tuntia myöhässä, mutta eipä mulla ollut kiirekkään. Lääkärinä toimi Tomi Tervala, mies oli todella mukava ja olo oli melko rento kokoajan vaikka vähän jänskättikin. Aluksi lääkäri tuntui ottavan aika kevyesti ja vähän leikkimielisesti koko jutun, mutta sitten otti vakavamman vaihteen ja tosi asiallisesti kertoi mielipiteensä että millä tavalla kannattaisi leikkaus tehdä.

Ekana lääkäri katsoi tietojani ja kyseli nämä peruskysymykset, kuten kunto, poltanko/juonko, teston käyttö. 

Ja kukaan ei ole tähän asti hiplannu ja painellu mun rintoja niin paljon kuin tuolloin. Lääkäri väänteli ja paineli niitä ihme asentoihin miettien parasta leikkaustekniikkaa ja itseasiassa koko asia vain huvitti, lääkärin ulkonäkökään kun ei ollut kovin vakavasti otettava.

Lääkäri ehdotti leikkaustekniikaksi sellaista rintojen alta kulkevia arpia, ihoa ja rintakudosta otettaisi niin paljon irti kuin tarvitsisi ja iho venytettäisi ja ommeltaisi kiinni. Nännien leikkaustapa jäi vähän hakoteille outojen sanojen kera, mutta pääasia oli se että se olisi ulkonäön kannalta paras. Ainut miinus olisi se, että nänneistä lähtisi sitten tunto, ilmoitin kyllä tomerasti että asia ei mua haittaa, kunhan ulkonäkö olisi mahdollisimman hyvä. Jota ei tietenkään voi taata.

Lähdin hyvillä mielin 20 minuutin session jälkeen säätämään vähän lisää kuljetuksien kanssa että pääsin mahdollisimman kätevästi ja halvasti takaisin Porvooseen.

Muutaman päivän päästä tulikin kirje jossa oli lausunto tästä tapaamisesta;

"Tulosyy          Nina Uusi-Mäkelän lähetteellä psykiatrisen puolelta TAYSista rintojen poistoajatuksella.

Esitiedot          20-vuotias mies, joka bioloisesti nainen, ollut TAYSissa trans-poliklinikalla tutkimuksissa 1.6.2010 lähtien, nyt syksystä lähtien testosteronihoito ollut käytössä. Nyt toivoo rintojen poistoa. Potilaan suvussa ei tiettevästi rintasyöpää, kuppikokoa ei tiedä, sitonut rintoja. Ei tupakointia, anamneesissa myös bipolaarista mielialahäiriöitä, tällä hetkellä ei lääkitystä.

Nykytila         Yleistila hyvä, vähäpuheinen, hoikkarakenteinen, rintakehällä vatsan alueella jo runsaasti karvoitusta. Todetaan A-kupin rinnat, JM 21/21, palpoiden rinnoissa tai kainaloissa ei poikkeavaa. Potilas jo lihaksikkaan oloinen, käy runsaasti kuntosalilla.

Suunnitelma     Otettu valokuvat, keskustellaan hoitovaihtoehdoista, rinnoissa runsaasti löysää ihoa, paras lopputulos saataisiin mahdollisesti rintojen alaosan amputaatiolla, mamillan vapaalla siirteellä. Myös mastopeksiatyyppinen toimenpide mahdollinen, mutta silloin ei saada koko rintarauhaskudosta poistettua. Potilas hyväksyy molemmat toimenpiteet, ei erityisiä toiveita, potilasta ei häiritse, vaikka mamillat menisivät nekroosiin. Laitetaan potilas leikkausjonoon leiko-potilaana, ASA-luokka 1.

Diagnoosit     F64.0 Transsukupuolisuus
                        N62 Hyperplasia mammae I. a."

28. kesäkuuta 2012

Prosessi ja testot

Nyt uutta testopäivitystä, edellisestä onkin jo jonkin verran aikaa.

Testoilla olen nyt ollut noin puolitoista vuotta.


Ääni

Ääni on tasottunut nyt hurjasti ja uskon ettei se tästä miksikään enää pahemmin muutu. Minkäänlaisia äänipiikkejä ei ole, ääni pysyy samanlaisena aamusta iltaan ja en enää vahingossahaan nosta ääntä, niin kuin tein pitkään koska pelkäsin mörinän kuulostavan oudolta. Eihän mun ääni oo kaikista matalin, mut ite tykkään tosi paljon kuunnella itteeni.

Sen verran huono äänenlaatu tuli kun yritin dumppaa nämä kaksi videota yhdeksi, joten saatte tyytyä kahteen, vaikka tämä ekahan on jo aikaisemminkin liitetty tänne.





Keho

Hartiat ovat kasvaneet ja kädet eivät ole enää suorat pötköt, vaan ne ovat maskuliinisoituneet hurjasti. Olkapäihin, käsiin, rinnalle ja selkään on tullut paljon lihaksia alkuun verrattuna, jolloin joka paikka oli vain läskiä täynnä. Selässä näkyy selkärangan lovi ja kun jännitän mahaa, niin tunnen että lihakset tulisivat näkyviin jos vaan ottaisin itseäni enemmän niskasta kiinni ja treenaisin vatsalihaksia lisää. Ennen omistin hyvin tiimalasivartalon ja jenkkakahvat, mutta ylävartalo on nyt tasottunut hurjasti. Jenkkakahvoja ei ole edes tiukkojen housujen kanssa ja vaikka vyötärö edelleen erottuu, ei todellakaan niin selvästi kuin ennen.




Kämmenissä ja jalkapöydässä pullottavat melkein koko ajan paksut verisuonet. Iho on paksumpi ja karkeampi kuin ennen. Solisluut ja lonkkaluut näkyvät. Tukka on paljon karkeampi kuin ennen.

Kaulassa erottuu pienesti kurkkutorvi (onks se kurkkutorvi..?), mutta aataminomenaa ei oikeastaan yhtään.
En itseasiassa siitä kunnollista kuvaa saanut, mutta.


Karvoja on melkeinpä joka paikka täynnä, vähiten hartioilla ja selässä, vaikka näihinkin paikkoihin on ruvennut tulemaan karvoja pienesti. Eniten on mahassa ja jaloissa.
Naamassa kasvaa untuvaa pulisonkialueella ja leuassa sentin pitusia tummia partakarvoja, mutta vielä sen verran harvakselta ettei sitä voi edes sänkeksi kutsua. Pehmeät tummat amisviikset tuntuvat ja näkyvät lähelle.


Olen myös laihtunut tässä puolessatoista vuodessa n. 24 kiloa. Vaatekoko tippunu M/L -> S/M ja 42 -> 34

Aknea pukkasi naamaan alussa, mutta se häipyi melkein jo pois. Nyt kun tuli vuoden alussa se 2 kk sustanon tauko sen saatavuusongelmien takia, niin nyt on ruvennut taas tulemaan isoja paukamia leukaluun alle. Toivon että tämä menee itsestään ohi naamamömmön ja sustanonin pitempi aikaisen käytön kanssa.

Mieliala

Mieliala on pysynyt koholla. Vaikka välillä on ollut vaikeita ja masentaviakin tilanteita, olen pysynyt kuitenkin suht koht pystyssä ja päässyt ongelmista yli omalla asenteella. 

9. kesäkuuta 2012

Prosessi ja hiljaisuus

Lupasin seuraavan päivityksen viimeistään täksi päiväksi. Sitä ei tapahdu. Ei pysty, henkinen kunto ei ole tällä hetkellä huipussaan.

Kuopiossa meni hyvin ja olen nyt Porvoossa ja täällä on mulla todella huippu ihmisia ympärilläni ja mukavat hevoset.

En tiedä millon tulee uusi päivitys, se voi tulla huomenna tai kahen kuukauden päästä. Menee hetki että kokoan itseni taas ja pystyn kirjoittamaan tai edes ajattelemaan kirjoittamista.

30. toukokuuta 2012

Prosessi ja kysymyspostaus

Nyt olis aika uuden kysymyspostauksen kun sitä ollaan pyydetty. Jospa tämä poikis vähän paremmin kuin edellisensä! Vastaukset tulisi hyvässä lykyssä sitten viimeistään lauantaina ja samassa postauksessa ilmoitan vihdoin voittajat arvonnassa ja kuvakisassa!

Vastaan mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti jokaiseen kysymykseen rehellisyyden nimissä, mutta kaikista urpoimpiin ja henkilökohtaisempiin voin jättää vastaamatta tai vastaan vain vajaivaisesti.

--

Muuten mulle kuuluu ihan jees. Aikalail säätämistä on ollut sen kanssa että milloin ja miten menen Porvooseen ja millä ja miten ja milloin menen sitten ensi viikolla käymään tuolla Kuopiossa huoh. Työkkärinkin kanssa on jotain muuttohässäkkää ja oo nyt lähetellyt sinne ties mitä vuokrasopimuksia ja selvityksiä. Sinne Kuopioonkin joudun menemään jo maanantaina koska Porvoosta en kerkeä samana päivänä eli siis silloin tiistaina kuin itse aika olisi jo ja plaaplaa. Mut ehkä se tästä, toivotaan että loppukesä onnistuu helpommin. Kesäkuun puolivälissä saan tietää että pääsenkö amikseen ja oottelen jo tuskaisena sitä tietoa, haluaisin tosissani Hingunniemeen. Tai jos en sinne, niin pääsisinpä edes jonnekkin toiseen heppakouluun.

Sunnuntaina iskä haki mut ja mun muuttokuorman autollaan Lapinlahdelta ja nyt hengaan Turun seudulla vaihtelevasti äidin ja iskän luona ensi lauantaihin asti. Lauantaina sitten ois tarkotus että isosisko ja sen kaveri heittävät minut, kanini ja matkalaukun Porvooseen. Kyydin tuoja ja päivä on kyllä muuttunut jo neljä kertaa että toivottavasti tämä pitää nyt sitten.

Nyt oon tehnyt kaksi päivää suursiivousta äidin luona olevaan huoneeseeni ja tänään jatkuu. Sieltä menisi siis laatikoihin ja varastoon tavarat jotka haluan välttämättä säilyttää ja pussiin vaatteet. Loput sitten roskikseen ja tähän mennessä roskiin on menossa enemmän kuin säilytykseen. :D

Käytiin tuossa ennen mun lähtöä Turkuun niin Minjan kanssa Kuopiossa ja sieltä etsin kauluspaitaa ja kravattia, mutta kumpaakaan ei tarttunut mukaan. Sen sijaan löysin tosi kivan väriset shortsit joihin oon ehtinyt jo rakastuu. :D

H&M 29,95 e

Täällä äidin luona huomasin että 2 vuotta sitten täydellisesti istuva liivi on aivan liian löysä mahan kohdalta ja niinpä menin Turun kirppareilta etsimään uutta ja löytykin tosi kiva. Liivi on juuri täydellisen kokoinen joka paikasta joten nyt toivotaan ettei hartiat kasva tai maha pienene. :D Tuli vähän kehno kuva, mutta siis tuollainen tavallinen musta missä on sellaisia vaaleampia ohuita pystyviivoja.

Turun Ekotori 7 e

21. toukokuuta 2012

prosessi ja kesää kohti

Sorry guys, mutta jätin tältä vuodelta Big Brotherin väliin. Oikeastaan suurimmaksi osaksi vain ulkoisten asioiden takia, mulla on tämä vuosi aikalailla vaikka mitä ja jos pääsen kouluun niin se menee kaiken edelle kuitenkin. Pistin sitten sinne postia että en haluakkaan. Lisäksi ehkä parempi näin, en kuitenkaan ole täysin varma että kestäisikö pää, varsinkaan kun rintakehäleikkauskin ilmeisesti menisi ensi vuoden alkuun.
Tosin harmittaa että missasinko nyt tilaisuuden koska tällaista ei jokaiselle tapahdu, mutta siltikin. Se on vain huomiohuora tv-sarja ja anteeksi tuhma sana.

Mä olen lähiaikoina ollut vähän maassa, jotain vammaista kevätmasista ollut.. Ei juurikaan mikään ole huonosti, mutta silti, enkä osaa nyt edes mainita mikä voisi olla huonosti. Tosin tietenkin harmittaa se että Porvoon kesätöiden takia, olen Minjasta erossa 2 kuukautta, mutta nyt ei olisi edes mahdollisuutta jäädä lähemmäksi Minjaa. Ja eiköhän 2 kuukautta ole koko elämässä aika lyhyt aika, lisäksi kun kuitenkin ainakin kesäkuun puolivälissä pääsen käymään Savossa päin. Sehän voi vielä vahvistaakkin suhdetta, ei sitä ikinä tiedä. Ja päivittäin pääsee juttelemaan netissä ja puhelimen välityksellä, niin ehkä tämä iso mies kestää.

Mutta nyt alkaa jo vähä olemaan energisempi ja parempi fiilis taas, töissä on tosi kivaa kun ei ole enää sadetta eikä märkää eikä kuraa.. On kiva pitää shortseja ja t-paitaa, eikä tarvitse kerrospukeutua jonkun vartin kauppareissun takia.

Iso mies joka istuu gay -paita päällä.. Ostin emp:ltä vihdoin ja viimein paidan, jonka ostamista olen jo hetken miettinyt. Minulle olisi mennyt kokoa pienempikin, mutta ehkä tää on mukavaa vaihtelua kun nuo mun muut t-paidat rupee olemaan jo aika ihoa myötäileviä. En saanut millään järkevää kokonaista kuvaa paidasta, mutta siinä on siis teksti; "this is my gay shirt"

EMP 13,99 e

Lisäksi sieltä tuli Minjan vuosilahja, näin 3,5 kuukautta myöhässä haha. :D Mutta on kyllä niin siisti ja romanttinen lahja ettei haittaa! Eli siis toi on essu ja samaa sarjaahan mulla on valkoinen verinen paita jossa on teksti "Don't worry it's not my blood" - t-paita, joka on muuten myös Minjalta.


--

Ja ainiin, mulle tuli samana päivänä kutsu hormonipolille ja Kuopion kirurgiaan! Vihdoin ja viimein, eihän ne ollut kuin 2,5 kuukautta myöhässä. Pitää soittaa vielä transpolin Heinoselle että voisiko transpolin vuositarkastus olla samana päivänä kuin hormonipoli, niin menisi kätevästi molemmat kun samassa kaupungissa ne kuitenkin on. Vatuttaa vähän matkustaa, käyttää aikaa ja rahaa näihin, mutta pakko se kyllä on koska sustanonin reseptini huutaa kohta tyhjyyttään.



Tuo Kuopio kylläkin on vasta esikäynti, jossa jutellaan leikkaustekniikoista ja muista. Ja ärsyttää kun se on kesäkuun ekalla viikolla, jolloin olisi mun tutustuminen kesätöihin, mutta se olisi tärkeä prosessin etenemiselle. Siitä n. 6 kuukautta eteenpäin vasta sitten voidaan ruveta odottelemaan että itse leikkaus tulisi.
Mutta niin, tän Kuopion kutsun lisänä tuli sitten henkilötietojen luovuttamista koskeva kaavake ja toisenlainen kaavake omasta terveydestä.

Tämän takana oli sitten vielä iiso lista sairauksia ja piti vain rastittaa että onko itsellä se vai ei, lisäksi piti mainita oma lääkitys.


Ja tässä Kuopion kirurgia jutussa rassaa se, että kesän ajan minun kotiosoite on Porvoossa ja näin ollen pelkään että ne siellä kirurgiassa siirtävät minut jonnekkin Helsinkiin tämän takia ja sitten minun leikkaus taas pitenee. Kuitenkin minulla on ehkä mahdollisuus kesän jälkeen siirtää osoitteeni takaisin Kuopioon, niin olisi niin turhauttavaa parin kuun takia siirrellä minua paikasta toiseen, varsinkin kun kesän aikana toooodella pienellä mahdollisuudella minun leikkausjutussa tapahtuisi mitään. Tosi iso onneksi olkoon jos joku tajusi ongelmani, koska olen sen niin monelle jo selittänyt että en jaksa tänne taas kerran purkaa järkevästi tätä. Mutta joo, täytyy tästä tosiaan jutella tuolla Kuopiossa tollon 5.6.

Puuh, olikohan tarpeeksi kattava päivitys teille nyt ainaki sen ajaksi että tuolla 5.6. käyn Kuopiossa toivon mukaan jollei mitään tapahdu. Seuraavat 2 viikonloppua keskityn muuttoon, ensin Lapinlahdelta Turkuun muutaman päivän vapaalle ja kesäkuun eka viikonloppu suuntaan Porvooseen jota jo odottelen melkoisesti kun pääsee olemaan hevosten kanssa päivittäin. Tosin töissähän olen nytkin tallilla, mutta siellä mun hommiin nyt ei juurikaan kuulu hevosten kanssa olo paitsi niiden ulos ja sisälle vieminen ja aina välillä näiden harjaus ja varusteiden laitto.

7. toukokuuta 2012

prosessi ja päivitys

Laalaa, aattelin päivitellä tylsyyttäni. Prosessi junnaa paikoillaan, mutta mieli on korkeana koko ajan lämpenevien päivien takia. Kesä lähenee päivä päivältä ja odotan innolla sitä vaikka harmikseni ei voidakkaan olla pahemmin yhdessä Minjan kanssa.

Tänään oli myös valintakoe Hingunniemeen ja se meni mun osalta omasta mielestäni melko hyvin jopa.
Lauantaina oli viiminen kengitysviikonloppu ja tästä on hyvä jatkaa, seuraavaksi voisi lähteä jonkun toisen sepän matkaan siksi aikaa kun itse kerään rahaa välineisiin ja autoon. Alla vielä kengitys jonka tein näyttönä, meni ihan kohtalaisen hyvin vaikka kotkauksista olenkin siistimmät saanut aikaisemmin. Mutta sehän on vain ulkonäkökysymys loppujen lopuksi.

Heppablogiini tulee enemmän juttua tästä jos jotakuta hevosihmistä kiinnostaa.
Ostin myös bleiserin, kun H&M ei onnistunu lähettämään minulle tilaamaani nahkatakkia. Olen jo pitkään mennyt nahkatakissa, mutta ajattelin kokeilla siistempää tyyliä tällä kertaa. Tosi tyytyväinen oon tähän asti ollut takkiin.



 Ja tässä vielä muutama random kuva näin kevään kunniaksi!



27. huhtikuuta 2012

prosessi ja sämpylä



Tein sämpylöitä enkä tiedä miksi kuvasin sen..

Volyymia kannattaa ehkä vähän plussata.