Torstai - sunnuntai

Aloitin kirjoittamaan kännykällä, tabletti ei löydä nettiä.. Niin paljon tulee uusia asioita, että  meinaa vanhat unohtua, mutta yritän muistella. Keskiviikko yö meni huonosti taas, heräilin jatkuvasti. Aamulla mut sìirettiin kakkoshuoneesta kolmoseen, ikkunan viereen. Myös 6 hengen huone, mutta täällä on vaihdellut väki enempi vähempi. Ikähaarukkana kuitenkin yli 50v, nuorin oon siis. Oon ollut verhon takana piilossa, vaikka mukavilta papat vaikuttavatkin. Kipuja silloin tällöin, kipulääkkeekseni merkitty lääke auttaa tosi hyvin myös selän jomotukseen ja olen saanut torkuttua.

Minulla on siis selässä epiduraalipuudutus, joka puuduttaa alaraajoja ja leikkausaluetta, vähentäen kipuja. Jalat tuntuivat todellla painavilta, oli hankala nukkua sen takia. Puudutus meni 8ml/h, pyynnöstöni sitä laskettiin 6ml/h. Jalat ei enää painanut niin paljon ja tuntui paremmalta

Torstai aamuyöstä rupesin tuntemaan kovaa kipua oikeassa reidessä, tuntui pinkeältä ja kuumotti. Vatsaa kivisti. Ilmoitin siitä, sain kipulääkettä ja happiviikset. Olo vähän helpottui.

Perjantai aamulla Kolehmainen kävi katsomassa, oikea reisi oli turvonnut ja kova, dreeni oli ilmeisesti tukkeutunut. Kirurgi tyhjensi dreenin ja se rupesi vetämään taas, olo keveni aamupäivään. Myös hemoglobiini oli matala, normaalin 130 sijaan minulla oli 80. Minulle annettiin verta, mutta arvo ei noussut. Kolehmainen oli leikkauksen kannalla, sen verran reisi näytti huonolta. Pääsin nopeasti klo 14 aikaan leikkaussaliin. Anestesialääkäri tarkasti kuka olen, onko omat hampaat, ei metalleja, ei allergioita yms. Asetettiin tarroja rintaan ja otsaan, peukalon ja etusormen väliin jonkinlainen lihaslaite, piikki taas ranteen valtimoon tai laskimoon. Se ei mennyt kerrasta paikalleen, joten inhotti. Ja toki verenpainemittari ja sykemittari. Happinaamari ja unta palloon.

Reidestä ei löytynyt varsinaista vuoto kohtaa, mutta jonkinlainen tulppa oli päässyt syntymään. Verta oli ylimääräisenä 400ml. Olin heräämössä 2,5 tuntia, leikkaus kesti 1,5 tuntia. Hematooman leikkaus oli helppo, enkä ollut erityisen puhki sen jälkeen. Olin huojentunut koska uskoin että suunta ei ole enää kuin ylöspäin. Peninan piti tulla minua katsomaan, ehti paikalle juuri kun olin nukutettu. Ei ehditty siis nähdä. Sen verran nopeasti leikkaus tuli, etten kerennyt enää estämään Peninan lähtöä. Penina toi mulle kuitenkin villasukat, lehtiä, tabletin. Leikkauksen jälkeinen ruoka maistui, en ollut aamulla saanut syödä.

Jossain vaiheessa perjantaina vaihdettiin myös sidos ensimmäistä kertaa. Peniksen päällä oli ensin verkko, sidosta ja jonkinlainen vauvanpyllyn värinen paksumpi paketti. Jossain oli niittejä, joiden leikkaaminen nipisti vähän. Kirurgi leikkasi ensin tukihousut pois sekä kertakäyttöliinat jotka imevät nesteitä ja pitävät penistä koholla. Seuraavaksi leikkasi paksun sidoksen pois, niitit ja ohuemmat sidokset. Verkko jäi päälle. Peniksen pyörittely teki inhaa, raavin päätäni minkö jaksoin. Tavallaan kun penistä liikutti, tuntui kun oltaisiin puristettu reiden hermoja. Kirurgi laski peniksen päälle vähän jotain pesunestettä ja hetken ajan päällä pidettiin jonkinlaisia puhdistavia märkiä pyyhkeitä. Ne otettiin pois ja ympärille laitettiin ohuita sidoksia, sekä paksumpaa liimasidosta, kuitenkin eriä kuin leikkauksen jälkeen. Ympärille reilusti liinoja pitämään penis koholla ja tukihousut tukemaan koko hommaa. Kaikenkaikkiaan kirurgi sanoi että jälki on hyvä, vaikka vielä turvoksissa onkin. Ja kyllähän se vähän penikseltä näyttikin. Olo oli heikko, joten jatkoin unta.

Lauantaina olin saanut jo vähän paremmin torkuttua. Reisi oli edelleen hyvä. Kipuja ei juuri enempää tullut uuden leikkauksen jälkeen.
Huokaisin, ehkä tästä eteenpäin paremmin?

Sunnuntaina iskä, Penina ja Roosa kävivät katsomassa, oli piristävää. Toivat pillimehuja. Keskusteltiin niitä näitä ja leikkauksista.
Sunnuntaina vaihdettiin taas sidokset. En inhan tunteen takia voinut edes katsoa alaspäin.

Vaikka ja mitä on taas tapahtunut, mutta toimikoot tämä välipäivityksenä!