Top 6 kommentit

Yritin löytää 10 hyvää ja olisikin löytynyt, mutta nyt halusin takertua kommentteihin joihin oltiin vähän enemmän panostettu ja varsinkin näitä todella hyviä tsemppauskommentteja, jotka ovat olleet suuri syy siihen, että olen jaksanut kirjoittaa blogia.
Blogissa alkoi seitsemäs vuosi, blogissa on katselijoita noin 10 000 joka kuukausi ja kommentteja on kertynyt 1962 kappaletta.

Kiitos teille!

Blogin ensimmäinen kasvokuva minusta.

Tänään otettu kuva.

Nikita
Hei alex, et luultavasti muista tai tiedä minua, mutta olemme tavanneet joskus pari vuotta sitten yhteisen kaverin kautta.

tiedätkö mikä on huvittavaa, en silloin tiennyt sinusta mitään, mutta minulle oli jostain syystä itsestäänselvyys, että olet poika. muistan miten sanoin kaverilleni jotain että heppapojat on aww, viitaten sinuun tietenkin, ja se korjasi että heppatyttö se on ja olin että mitä mutten jaksanut väitellä asiasta enempää kun en sinua kuitenkaan tuntenut mutta kaverini tunsi. nyt vain yhtäkkiä muistin tämän kaiken ja niin, en tiedä, tahdoin kertoa sinulle.

tekstejäsi on äärimmäisen mielenkiintoista lukea, sillä olen itse kokenut jotain samankaltaista, en samaa mutta kuitenkin, sillä en miellä itseäni kumpaankaan sukupuoleen kuuluvaksi. esimerkiksi nuo nimiselkkaukset ja "oot mun tytär" -episodit kuulostavat irvokkaan tutuilta.

paljon voimia sinulle, ja kunnioitan sinua suuresti ihmisenä kun olet saanut aikaiseksi lähteä prosessiin. on oikeasti aivan uskomattoman hienoa että jaksat ja oikeasti teet sen.

kumipossu
Olet ahkerasti kirjoitellut blogiini ja oli pakko tulla tutustumaan sinuun.

En jotenkin aivan tälläistä osannut odottaa, vaikka kerroitkin että et taistele kanssani samojen asioiden kanssa. Nostan hattua, että haluat kertoa tästä näin julkisesti ja yksityiskohtaisesti. En osaa tälläistä tilannetta edes kuvitella, mutta paha olosi näkyy teksteissä. Hieno juttu, että jaksat kuitenkin yrittää etkä ole mikään luovuttaja näiden asioiden suhteen. Ongelmat (vaikkakin erilaiset) yhdistävät meitä, ja toivon sinulle jaksamista.

Vaikka emme tunne toisiamme, olen saanut sinulta mahtavaa tukea. Voit olla varma, että tulen seuraamaan blogiasi. Ja kyllä se aurinko vielä sinne risukasaankin paistaa :)

Kuljeskelija
Kiitos tästä merkinnästä, tai avautumisesta, ihan miten vaan. Selkeästi kirjoitit sen antaen ajatuksen tulla ja jotenkin mua aina helpottaa kuulla, että on paljon ihmisiä, joilla on vaikeaa, ei vaan mulla.. en ole siis samassa tilanteessa kuin sinä (mitä transasioihin tulee) mutta omat ongelmat kyllä silti. Etenkin rikkinäisistä perhe/sukuasioista lukeminen/kuuleminen vaan jotenkin avartaa.
Enkä nyt tarkoita sanoa, että hyvä hyvä hienoa että nyt saan sitten "mässäillä" toisen ihmisen ongelmilla - mutta tosiasia kun on, että monilla meistä on sellainen kulissielämä, jonka taakse kätkeytyy yllättävän paljon. Ja sitä ei irl-elämässä hirveästi revitellä esim. sosiaalisen paheksunnan yms. pelossa. Ja sitten tulee muussa kuin irl-elämässä vastaan kaltaisiasi tapauksia, jotka jakavat tarinaansa. Se on hienoa se, oikeesti.

Sä oot tehnyt rohkeita asioita elämässäsi. Jos tuntisin sut, sanoisin varmaan että olen ylpeä susta, mutta voiko niin sanoa tuntemattomalle? Ja vaikka en tosiaan voi samaistua suhun prosessimielessä, kyllä sen itsekin tietää, että suuret askeleet on pelottavia. Mut päivä kerrallaan, muista se. Seuraan mielenkiinnolla kasvuasi.

Anonyymi
Pioneerin tie ei ole koskaan helppo. Sä teet suurta upeaa työtä sen eteen että jonkun seuraavan sukupolven transsukupuolisella on hiukan helpompaa sitten joku päivä. Jonkun se työ täytyy tehdä, vaikkapa kuten aikanaan suffragetit uhmasivat yhteiskuntaa kestäen naurua ja pilkkaa saadakseen naisille niin tänäpäivänä normaalin asian kuin äänioikeuden. Ole itsestäsi ylpeä ja pidä pää pystyssä, teet upeaa arvokasta tekoa kertoessasi prosessistasi ja tunteistasi julkisesti.

Aaron
Piti tulla erikseen kiittämään omasta (sekä varmasti monen muunkin) puolesta, että aloit aikoinaan kirjoittaa tätä blogia. Annoit samalla aiheelle kasvot, ja paljon arvokasta tietoa aiheesta, mitä netistä on välillä todella haasteellista saada, ellei tunne aihetta entuudestaan ja osaa etsiä sitä tietoa. Monellekin ihmiselle jolle aihe ei ole tuttu tai ei tunne ketään transihmistä, voi olla hankala ymmärtää näitä wikipedian, transtukipisteen, setan yms. selityksiä sukupuolen moninaisuudesta ja itse sukupuolenkorjausprosessista. Kirjoitat hyvin selkeästi ja helpommin lähestyttävällä tavalla aiheesta.

Ja henkilökohtaisesti on ollut mahtavaa seurata sekä kuvista että tekstistä, kuinka elämäsi on parantunut prosessin aikana ja kuinka olet muutenkin kasvanut ihmisenä. Uskon että siitäkin on ollut paljon apua ja vertaistukea samojen asioiden kanssa painiville ihmisille, kun he ovat konkreettisesti huomanneet jonkun toisen käyneen samoja asioita läpi ja että prosessi on selvästi parantanut elämänlaatua.

Johanna
Hei Alex!

Jostain syystä päädyin sun blogiin etsiessäni apua punaisiin silmiin, ei kannata kysyä millä ihmeen hakusanalla päädyin tänne :)
Mutta, 3kymppisenä kolmen lapsen äitinä trans-maailma on ollut tosi vieras. En ole ollut mitenkään vastaan tai ollut ennakkoluuloinen, en vaan ole tiennyt asiasta mitään.
Luin viikonlopun aikana sun koko blogin (ja jotenkin sain pidettyä perheen hengissä sen ajan ;) ) ja oon todella vaikuttunut sun tekstistä. Oot ollut tosi rohkea kun uskalsit lähteä korjaukseen ja erityisesti siitä että kerroit asiasta niin avoimesti. Oot varmasti iso esikuva monelle saman asian kanssa kamppailevalle ja monelle muullekin jolle vastoinkäymiset tuntuu aivan liian isoilta.
Sun blogi herätti kyllä tosi paljon ajatuksia ja kysymyksiä, mutta ehkä suurimpana on ollut suru trans-henkilöistä jotka vasta paljon vanhemmalla iällä tunnustavat itselleen/muille miten asiat on. Sulla on onneksi oikeastaan koko elämä vielä edessä ja sä voit ilman turhaa kehon häpeää, äänen muuntelua jne olla juuri sellainen kuin sun sisälläkin tuntuu.
On tosi hienoa että Seta on alkanut trans-ihmisten äänitorveksi, sillä joku yksittäinen yhdistys ei varmasti sais samaa aikaiseksi, mutta silti musta, ja varmaan kaikista muistakin, transjutut ei vaan ole OIKEASTI samaa leiriä ja suurelle, ja tietämättömälle, enemmistölle se sitten valitettavasti leimataan alitajuntaan asiaksi joka liittyy seksiin.
Iso kiitos mielenkiintoisesta blogista, ainoa huono puoli on se että jotta me lukijat nähdään sun muuttuminen masentuneesta (ulkoisesti) tytöstä komeaksi mieheksi, sä oot joutunut oikeasti kokemaan sen kaiken josta alussa kirjoitit ja joita et välttämättä edes kunnolla avannut meille. Se tuntuu jotenkin niin surulliselta että mua ahdistaa kun ajattelenkin. En tiedä ymmärsitkö mitä yritin hakea, mutta jotenkin vaan tulee olo että kumpa pääsisi kertomaan sille rikkinäiselle Netalle että joskus vielä elämä muuttuu ja joskus sun juttuja ja asennetta ihailee iso määrä ihmisiä.
Itse kun olen tämmöinen tavallinen suomalainen masentunut niin toivon että kun taas se tositosi paha päivä iskee niin muistan sut ja sen mitä esteitä oot itse raivannut. Lisäks mulla on aivan selvästi myös jollainlailla väärä keho myöskin sillä mun sisällä tunnen oloni kuumaks 3kymppiseks, mutta ulkoisesti näytän ylipainoiselta kotiäidiltä ;) että ehkä mäkin pystyn muuttamaan ulkoista kuvaani jos kerta säkin pystyit :D

Hyvää jatkoa Alex, aion kertoa susta eteenpäin muillekin "taviksille". Ehkä maailma tässäkin asiassa on vielä joskus parempi ja suvaitsevaisempi.