24. elokuuta 2012

Prosessi ja angst?

Eka kunnollinen kouluviikko tuli ja meni ja mulla olisi konkreettisempaakin prosessiin liittyvää asiaa, mutta nyt ei oikein pysty kun mieli vähän maassa. Uusi elämä kouluineen ja ihmisineen alkoi täällä Kiuruvedellä ja nyt vihdoin saa rentoutua ja tehdä tämän viikonlopun juuri sitä mitä tahdon. Arjet menee aika tiukasti koulussa ja sieltäkin pääsee ti-to päivisin vasta viideltä kämpille, niin se päivä menikin jo melkein siinä. Ei kaduta yhtään, mutta kyllä olen iloinen että voi huomenna nukkua pitkään.

Mutta tosiaan, tänään pistin taas sustanonin, 4 päivää myöhässä koska olen vain ollut niin kouluajatuksissa etten ole saanut aikaseksi tehdä tuon kanssa mitään. Hetki sitten vielä ajattelin että jes, testoa suoniin, mutta siihen se jäikin. Jostain syystä neula nipisti koko ajan lihasta ja painoin aika nopeasti nesteen sisään, ajatuksena vain että haluun neulan äkkiä ulos. Huomenna on varmaan törkeän kipeä jalka. Lisäksi tuli paperit Helsingin psykiatrian erityislääkäriltä, nyt minulla on täysioikeus vihdoin hakea maistraatista miehen sosiaaliturvatunnusta, minkä teenkin ensi viikolla. Joka meinaa sitä, että joudun jälleen kerran hakea todistuksia ja papereita oikealla tunnuksella, huoh. Tämän lisäksi joudun ainakin kerran ramppaamaan lääkärissä, niin että saisin vaihdettua sustanonin nebidoon.

Vaikka olisi kuinka ylpeä itsestään, sitä katsoo haikeasti toista ja toivoo että voisi edes päivän verran olla joku muu, joku joka on vielä täydellisempi kuin sinä.

Minä olen ylpeä itsestäni ihmisenä. Minä olen ylpeä itsestäni myös transsukupuolisena.
En haluaisi olla kukaan muu, mutta kai jokainen joskus miettii, miltä tuntuisi olla joku aivan toinen?
Nyt on just sellanen fiilinki ja se itseasiassa vähän masentaakin kun mietin ihmisiä jotka ovat saaneet olla oma itsensä koko elämänsä, ilman katseita, paskapuheita, kiusaamista ja syrjintää.
Voin vihdoin olla oma itseni, mutta se on vaatinut paljon ja olen sen kanssa menettänytkin paljon, tuntuu esimerkiksi etten ole edes nuoruutta voinut elää niin kuin muut. Ehkä se on vain harhaa, mutta siitä huolimatta minusta tuntuu siltä.
Vaikka en kadu prosessia yhtään, olisihan elämä silti paljon helpompaa jos ei tarvitsisi piikittää itseään, rampata lääkäreissä, pelkää että joku näkee että omistan naisen kropan, pelkää ylipäätänsä että ahmasmieliset käyvät päälle, pelkää että väärät ihmiset saavat tietää, pelkää ettei tule hyväksytyksi, ketuttuuntua siitä etten voi käydä uimapaidan kanssa uimassa, rampata leikkauksissa..

Onko täällä muita jotka ovat onnellisia juuri tuollaisina, mutta joilta puuttuu kuitenkin se jokin?

Ajatukset eivät näemmä olekkaan ihan niin selkeät että saisin mitään fiksua aikaiseksi, eli ehkä lopetan tähän ja ilahdutan teitä kuvilla jotka on otettu Vermon poninäyttelyistä.

jos käy niin etten olekkaan paikalla
kun "vuoden poikaystävä"-palkintoa jaetaan
lausuisitko sanasen mun puolesta;
kyllä elämä on ihanaa ja sen sellaista.

Kuvien sijainti on aika hieno, en tiedä mikä mun bloggerille tuli..






46 kommenttia:

  1. paraski puhuja pah

    VastaaPoista
  2. Oot niin söpö<3 :)

    VastaaPoista
  3. Pioneerin tie ei ole koskaan helppo. Sä teet suurta upeaa työtä sen eteen että jonkun seuraavan sukupolven transsukupuolisella on hiukan helpompaa sitten joku päivä. Jonkun se työ täytyy tehdä, vaikkapa kuten aikanaan suffragetit uhmasivat yhteiskuntaa kestäen naurua ja pilkkaa saadakseen naisille niin tänäpäivänä normaalin asian kuin äänioikeuden. Ole itsestäsi ylpeä ja pidä pää pystyssä, teet upeaa arvokasta tekoa kertoessasi prosessistasi ja tunteistasi julkisesti. ---'--@

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos, kommenttis oikeastaan sai tän hetkisen ahdistuksen pois, ainakin nyt hetkeksi. Aina ei itse tajua että näistäkin avautumisista voi olla jollekkin apua..

      Poista
  4. oot liia hyvännäköne.:(

    VastaaPoista
  5. Ku kattoo noit kuvia niin ei sua vois kyllä enää vahingossakaan luulla naiseks. :D Grrr. (Haluaisin myös huomauttaa et sul on täs blogin kommenttiboksissa sanavahvistus mikä on automaattisesti bloggerissa päällä, et jos et sitä tarvitse niin kannattaa ottaa pois. :D Nimimerkillä oon nyt viis kertaa koittanu jäljentää noit kryptisiä kirjaimia siinä onnistumatta...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no mutta kiitos ja pakko myöntää että ei mun naamasta naisellista enää saisi. :D Mutta voi raukkaa, anteeksi, en ole tajunnutkaan että tässä on joku tuollainen päällä, itselleni sitä kun ei tule kun vastaan teidän kommenteihin. :D Otin sen äkkiä pois.

      Poista
  6. Eikös toi heppa on giny? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa kuvassa kyllä näyttää vägän Ginylta, mutta Mini poni tässä kuvassa, ja minun esittämänä. Tuttu oli sitten esittämässä Ginyn ja seisoo kyllä tuossa kuvan vieressä, mutta ei näy kuvassa. :D

      Poista
    2. Ainiin minikin oli siellä! :D mites teillä meni?

      Poista
    3. No aika keskitasosesti, ei nyt niin hyvin ku kotona harjottelut. :D Mini kaahotti aika lail ravissa ja melkeinpä se vei mua ku minä sitä.
      Sijoitus oli sitte 7/9 ja 3. palkinto, mut mitä katottii muita sen tuomarin arvostelemia ni kaikki vähänki pienemmät shettikset oli heti häntäpäässä.
      Oon iha ylpee kyllä ja ens vuonna uusiks! :D Ja kyllä ratsastusluokassa Minillä meni eräs pikkupoika niin tuli 3/14

      Poista
    4. Nonni eli ihan hyvinhä se meni! :)

      Poista
  7. Ei vitsi sä oot jätkä komee!:-) ihan oikeesti!

    VastaaPoista
  8. Samat masentavat aatokset on pyörinyt omassakin mielessä, ja on tavallaan helpottavaa tietää ettei tälläistenkaan ajatusten kanssa ole yksin, vaan se on tämän sairauden kirous.. :/ Mutta kuvista täytyy sanoa että hemmetti, ku ootkin hyvännäköinen..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja kyllä uskon että ajatukset menevät ja tulevat loppuiän, mutta nyt on tällainen fiilis. Taino ei itseasiassa oo enää muutamaan päivään ollut että tämä angsti taisi tällä erää olla tässä. (:

      Poista
  9. kannattaa ainakin olla tyytyväinen siihen että oot tosi komea!!! tai siis tarkoitin, että ainakin voit olla siitä ylpeä :P
    ps. en tunnistaisi myöskään ollenkaan että olisit syntynyt naiseksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyllä oma naama miellyttää vihdoin itseänikin.

      Poista
  10. Näin heterotyttönä sanoisin, et ihan ok ulkonäöltä. Erityisen komeena en pidä. Makunsa kullakin kai...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, näinhän se on. (: En odotakkaan että jokainen tykkäisi mun ulkonäöstä, olisin mä sitten biomies tai transmies.

      Poista
  11. Tää on jotain niin ihanaa. Mulle tulee aina tosi hyvä olo kun seuraan sun prosessia. Hienoa, että uskallat ja haluat olla juuri sitä mitä tunnet sisälläsi olevan!
    ps. oot komee :3

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Onko nuo kuvat Vermosta? :) Saako transut (ei kai oo loukkaava ilmaisu?:/) muuten luovuttaa verta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kyllä suosittele käyttämään sanaa "transu" muutoin kuin tiiviissä kaveripiirissä, jossa kaikki ovat todistetusti ok termin kanssa. On nimittäin ehkä loukkaavin ilmaisu.

      Poista
    2. On Vermosta joo. Ja mäkään en juurikaan transu sanasta pidä, mutta jokainen transihminenkin kokee tuon sanan omalla tavalla.
      Jos mukava ihminen sanoo mua transuksi niin en mä siitä loukkaannu, mutta en mä siitä ilahdukkaan.

      Mutta tuosta on käyty aikamoista keskustelua ja minulle ei ole vielä täysin selvinnyt että saako luovuttaa, mutta uskon että monet paikat ottaisivat ainakin myös transihmisen verta.

      Poista
    3. Veripalvelu vastasi tiedusteluuni, että transsukupuolisuus ei ole este verenluovutukselle.

      Poista
  14. Onko sinulla nykyisessä koulussa kavereita/hyviäkin ystäviä?Ovatko he tyttöjä vai poikia?Oliko sinun helppo tutustua siellä uusiin ystävii ja tietävätkö he taustoistasi?Entä onko sinulla tällähetkellä tyttöystävää tai mitään säpinää tai edes ketää kenestä olisit vähän kiinnostunut? Anteeksi kun utelen mutta kiinnostaa vain. sinulla on upea blogi! Jatka samaan malliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kavereita löytyy sellainen 3 kappaletta, hyvän päivän tuttuja sitten vähän useampi. Uskoisin että voisin näistä hyvän päivän tutuista saada läheisempiäkin kavereita, mutta nyt välitunnit ja ruokailut menevät oikeastaa näiden kolmen muun kanssa, jotka eivät edes samalla luokalla ole. Voin kertoa heille asioita joita en ihan kaikille sanoisi, mutta en vielä ihan ystäviksi laskisi.
      Rinnakkaisella luokalla oli tyttö jonka kanssa pystyin avautumaan asioista mitä en vielä näille kolmelle muulle ole viitsinyt puhua, mutta hän valitettavasti lopetti.
      Ja he ovat kaikki tyttöjä, suurin syy tähän on oikeastaan se että olen koko koulun ainut miespuolinen henkilö. :D
      Tutustuminen on aina takkuillut minulla, mutta näihin tutustumiseen on sujunut paremmin kuin koskaan ennen sosiaaliset tilanteet minulta. Ja en tiedä kuinka moni tietää taustoistani, kukaan ei ole sitä suoraan myöntänyt, mutta näistä kolmesta yksi oli aikasemmin jo nettituttu ja on vilkaissut blogiani ht.netin kautta, ja näistä kahdesta muusta ainakin toisen olen tunnistanut kommentoivan blogiani. Uskon että tämä kolmaskin tietää kyllä.
      Ja tällä hetkellä seurustelen virallisesti kesätyöpaikalta löytyneen tytön kanssa, ensin meillä kun oli vähän matala profiili käynnissä. (:

      Poista
  15. Tsemppii ja jaksamista! :)

    VastaaPoista
  16. Jessstas susta on tullut komea. Viimeksi kun näin susta kuvan ehkäpä pari vuotta sitten, olit sellainen tyttöpoika, mutta nyt, joku soittakaa ambulanssi, taidan tukehtua kuolaani. Oot just sen näköinen jonka kainaloon haluaisi käpertyä syysiltana.

    Ihan mieletön muutos ja vautsivau muutenkin.

    Näin bisse(/pan? en tiedä itsekään)tyttönä on pakko purkautua, että toivoisin itsekin välillä syntyneeni mieheksi, olisi niin paljon helpompaa seurustella tytön kanssa, kuten tällä hetkellä teen. Inhoan naisellisia osiani ja haluaisin olla mies, mutta en olisi kuitenkaan valmis iha näin suureen projektiin, minkä sinä olet käynyt läpi. Voin jotenkin samaistua tuohon salailufiilikseen mikä sinulla on, tosin sulla se nyt varmasti on vielä vaikeempaa. Kaapista ei ole rohkeutta tulla ulos ja mun tytöllekin se sopii että ollaan pari vain silloin, kun kukaan ei näe.

    Jonkinlainen kannustava kommentti tästä oli tarkoitus tulla, mutta päädyin höpöttämään itsestäni, huoh. Hieno blogi sulla on ja varmasti auttaa monia muita samassa tilanteessa olevia, nostan virtuaalisesti hattua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kiitos, sait hymyn mu kasvoil!

      Harmi että teillä tuollainen tilanne ja varmasti olisi helpompaa olla mies, mutta uskon että teistä tulee vielä muidenkin silmissä kaunis pari ja olette iloisesta avoimia, sitten joku päivä. Tai jos ei juuri teistä, niin mahdollisesti susta ja tulevasta kumppanista, oli se sitten mitä sukupuolta tahansa.
      Mutta kyllähän sinäkin voit välillä olla poika, niin tahtoessasi, vaikkapa tietynlaisella vaatetuksella ja tissien piilottamisella. On ihan okei, olla sen näköinen kun haluaa, vaikka sitten vain joskus. (:

      Mutta kiitos!

      Poista
  17. Ht.netin kautta huomasin tän sun blogin, ja ihan mielenkiinnosta rupesin lukemaan. Itse olen ihan tavallinen nainen, enkä osaa ajatella sen kummemmin millaista on olla transsukupuolinen. Mutta kun luin blogisi kirjoituksia vuodelta 2010 ja nyt näitä uusimpia, niin täytyy sanoa, että aika hurjan kasvun olet kokenut parin vuoden aikana! Alkuun olet ollut jossainmäärin epävarma ja ahdistunutkin, ja nyt kirjoituksista paistaa tasapainoinen ja fiksu mies. Toivottavasti elämäsi ja prosessisi etenee yhtä hyvin tästäki eteenpäin ja joku muu samassa tilanteessa oleva saa voimaa kokemuksistasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä samaa olen itsekkin huomannut kun etäisesti muistelen, en ole vielä uskaltanut perehtyä vanhempiin teksteihin, peläten että masennun uudestaan. Mutta ehkä vielä tulee se päivä kun uskallan lukea ja vain naurahtelen. (:

      Poista
  18. Moikka! Ensiksi haluan sanoa sulle kiitokseni. Sun blogi oli mulle viimeinen sysäys kohti hoitoihin hakeutumista ja itseni hyväksymistä transmiehenä. Aloitin oman prosessiblogini pitämisen mm.. Eilen. Olis mukava jos ehtisit/jaksaisit käyä tsekkaamassa ja jotain kommenttia antamassa c: plus olisi ilo tutustua, koska vertaistuki olisi paikallaan! -Damian

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Sun täytyy laittaa mulle linkkiä, jos se ei haittaa että muut lukevat, niin pistä linkki tähän? Tai jos haluat pitää lukijakunnan vähä yksityisempänä, niin laita linkki mun sähköpostiin? alex.muurinen@gmail.com

      Poista
  19. Damian, laittaisit linkin, niin kaikki päästäis tutustuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki ei välttämättä tahdo blogiaan julkiseksi, mutta katotaan mitä Damian vastaa. (:

      Poista
  20. Tyhmä kysymys, mut tehdäänkö sulle joskus se itse vehje jostakin? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tehdään. Kaikkien transihmisienhän ei oo pakko genitaalikirurgiaan mennä, mutta meitsi tahtoo ja menee.

      Poista
  21. Asutko Ykassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä on Yka? :D Eli en vissiin asu ku en edes tiedä mikä se on.

      Poista