21. maaliskuuta 2011

Prosessi ja omat ajatukset #6

Kalle Päätalo - Lootusasentoon

Tiedättekö senkin menninkäiset että olen onnellinen. Ja ihan oikeasti.
En ole koskaan tuntenut samalla tavalla kuin silloin kun lähdin tyttöstäväni luota kotiin päin. Oli fyysisesti huono olo ja teki mieli oksentaa koska tuntui niin väärältä lähteä ja oli heti niin kova ikävä. En ole ikinä kokenut sellaista ja en osaa valita onko se hyvä vai huono juttu. Kai se on hyvä juttu koska se meinaa että välitän Minjasta, mutta tietäisin sen kyllä ilman pahan olon tunnettakin. Yli viikon kestävän loman jälkeen oli aika orpoa palata yksin ankeaan yksiööni. Tykkään olla kotona, mutta sillon se tuntui tyhjältä. Kyllä se tuntuu edelleenkin.
Kaikesta huolimatta rakastan mun ihanaa tyttöystävää. En tämän iloisempi voisi olla että olen löytänyt jonkun joka hyväksyy minut juuri tällaisena. Meillä on välissä 520 kilometriä, mutta loppujen lopuksi Minja on aina mun kanssa ja ajatuksissa. Tähän asti minua on aina ahdistanut edes jonkin verran tyttöystävieni seura. Jopa Sarin seura, jonka kanssa kuitenkin asuin puoli vuotta samassa asunnossa. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta Minja tuntuu niin erilaiselta kuin kukaan tähän asti. Todella hyvällä tavalla.
Olin varma että tämä kaatuu joko välimatkaan tai yhteisön aiheuttamiin paineisiin, mutta tässä me ollaan vielä 2,5 kk jälkeen ja nyt on täysin varma olo siitä että tämä toimii. Minusta tuntuu että mikään ei voi tulla meidän väliin.

Varmasti Minjan vanhemmilla oli omat epäilyksenä minun suhteen. Vanhempien on vaikea tietenkin huomata mitä 19-vuotias mies näkee kaukana asuvassa 15 vuotiaassa. Minja on kuitenkin kypsempi kuin monikaan ikäisensä ja minä en itse koe olevani henkisesti 19-vuotias, joten me ollaan aika hyvällä aaltopituudella keskenämme. Minja kertoi ensin äidilleen että olen transmies ja äiti otti asian tosi hyvin. Myöhemmin Minjan kerrottua isälleen, hänkin otti asian hyvin. Itseasiassa hän taitaa ottaa minut paremmin nyt transmiehenä kuin vielä sillon kun piti minua ihan cismiehenä. Sain sellaisen kuvan että varsinkin Minjan äiti piti minusta kun hän vähän tutustui minuun kun tapasimme monena päivänä lomallani Minjan luona. Onnistuin myös kehnolla vitsilläni suututtamaan Minjan ainoan siskon, mutta anteeksi pyynnön jälkeen tuntuu että meidänkään välillä ei mitään enää ole. Kaiken kukkuraksi tuntui ettei kenelläkään Minjan äidin puolen sukulaisista ole mitään minua vastaan. Tästä on mielestäni tosi mukava jatkaa eteenpäin, vaikka loppujen lopuksi minulle olisi täysin sama vaikka koko maailma vihaisi minua kunhan saisin olla Minjan kanssa. Kuitenkin on se tietenkin kivempi saada positiivinen vastaanotto.

Minja on se asia joka täydentää hienon elämäni.

Minulla on todella pieni yksiö jossa en voi käydä edes suihkussa ilman että koko vessa kastuu. Tapetti roikkuu ainakin kolmesta kohtaa, en osaa suljea ikkunaa kokonaan kiinni ja alakerran naapuri on uhannut kävelyni takia hakata minut. Kuitenkin kaikesta huolimatta tää on just se mitä oon toivonut. Iki oma vuokra-asunto, saisin tehdä juuri mitä tykkään, koska vain ja kenen kanssa vain. Lisäksi minun kanssa täällä asuu kolme kaniani joiden myymistäkin olen kaksi kertaa vakavasti harkinnut. Nyt olen todella iloinen että olen kaikista huolimatta onnistunut kasvattaa kolme ihanaa ja rakasta kaniani. Ja minä jopa jaksan heidät täysin yksin hoitaa ja todella iso kiitos isälleni joka on mahdollistanut muunmuassa lomareissuni Minjalle, käymällä ruokkimassa kanini sen aikaa.


  


Pääsin myös takaisin heppailun makuun ihanan hoitohevosen kanssa ja tällä kertaa minun ei tarvitse yksinäni stressata että hevonen tulee hoidetuksi. Jos joku päivä minulla ei ole tarpeeksi voimia mennä hoitamaan hevosta niin uskon että voin hyvillä mielin stressaamatta kertoa sen Rion ylläpitäjälle. Lisäksi Rion ylläpitäjä tietää prosessistani ja hänellä itsellä on henkilökohtaisia kokemuksia siitä koska hänenkin lähipiiristä löytyy ainakin yksi transihminen.


Lisäksi musiikki, skeittaus ja piirtäminen ovat asioita jotka onnistuvat piristämään minua aina. Rakastan näitä jokaista enkä tiedä miten pärjäisin ilman.

Rakastan perhettäni ja jopa isoäitiäni vaikka häneltä tulikin ainoat joululahjat joissa luki; "Netalle". Ja joka päivä mietin suurella rakkaudella menehtynyttä isoisääni. Äidin kanssa ollaan aiheutettu eniten draamaa perheessä ja masennukseni ollessa huipussaan, sain päivittäisillä riehumiskohtauksillani pienemmän siskoni itkemään ja pelkäämään minua. En ole tainnut joka kerta pyytää anteeksi tekojani ja sanojani, mutta toivon että jokainen meistä on unohtanut ne ja olisin rakentanut uudelleen luottamukseni isän ja äidin välillä, koska en enää ikinä pystyisi tekemään ja sanomaan asioita mitä pari vuotta sitten tein. Isosiskonihan ei puhu minulle enää paitsi jos äitini pakottaa. En ole täysin varma miksi, mutta siitä huolimatta rakastan isosiskoani ja hän on aina minun sankarini.


Lisäksi todella suuri kiitos ystävilleni joita ilman en varmaan enää olisi tässä. Jokaiselle on huonot päivänsä, mutta ystävilläni on aina ollut aikaa ja tahtoa kuunnella minua. Ne on teoillaan ja sanoillaan saanut minut tuntemaan itseni rakastetuksi. Jokasen kanssa on aina välillä ollut kinaa ja joidenkin ystävien kanssa ei olla enää kovinkaan hyvissä väleissä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin minulla on nyt kaksi oikeaa ystävää joita ilman en osaisi elää enää. Mun on tosi vaikee kertoa tunteistani kovinkaan järkevästi ja alussa oleva Minja-seputus vei kaiken energian. Mä kuitenki toivon että ystäväni tietävät että he ovat minulle tärkeitä, vaikka en sitä päivittäin sanokkaan. Mä rakastan näitä ystäviä.

(yritin tarkoituksella etsiä kuvat joissa ei näy kasvot)


Kaiken kaikkiaan mä rakastan mun elämää tällä hetkellä. Siinä olisi ainakin 9583459 asiaa korjattavana, mutta en siitä välitä. En ole ikinä ollut näin onnellinen ja minusta on niin vahva tunne että tämä ei tästä helpolla sorru. En anna sen sortua. Hienointa on että olen ollut nyt täysin kokonaan vahingoittamatta itseäni kolme kuukautta, eikä ole tehnyt edes mieli. Mä nautin elämästäni, nauttikaa tekin omistanne!


"Hajonneita unelmia mahtuu historiaan,
Mutta ilman niitä en ois kasvanu isoksikaan.
Isästä peilautuu paljon pojan tän kuva.
Arvostan luovuutta ja teen asioit oman pään mukaan.
Voittajaks ei synnytä, mut siihen kasvaa voi.
Ja hyvä valmennus saa asennevamman pois.
Ympäristö puhaltaa tuulta sun purjeisiin,
mut perämies, luotsi ja kapteeni on kaikki sun heinii.
Ei, nii helppo ku kuvittelis,
mut oon oppinu maalaa ennen ku kuivuu sivellin.
Ja mul on tarpeeks väriä ympärillä,
ja periaatehan on et täält hävitään ystävinä."

34 kommenttia:

  1. MAU, MUISTIT ETTÄ NAURATIN SUA :33

    VastaaPoista
  2. Elisa // Mun ei pitänyt mitään tänään enää kirjottaa, mut se vähä riistäyty käsistä ku mun piti toi linkittää tänne. :---D

    VastaaPoista
  3. Tuli itku, kun luin tämän. Ihanaa kuulla kaikkien vaikeuksien jälkeen, että sulla on hyvä olla.

    VastaaPoista
  4. Muista itsekin aina tää postaus, ja tule lukemaan sitä jos on vaikeaa.
    Tuli tosi hyvä fiilis lukiessa tätä. :)

    VastaaPoista
  5. Ihanan positiivinen postaus! Osaisimpa itsekin löytää elämästäni välillä hyviäkin puolia.

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus :'3 Suurinpiirtein tippa linssissä luin tätä, aivan ihana.

    VastaaPoista
  7. APUA! Käyn aina kesäsin tuol samasella tallilla hoitelemas mun serkun hevosia. Ja oon myös joskus Riolla ratsastanu. Ei voi olla totta :D

    VastaaPoista
  8. Kiitoksia kaikille. :)

    Saara // Hui, pieni maailma. :D Haluutko kertoa ketkä on sun serkun hevosia?

    VastaaPoista
  9. millon näet seuraavan kerran tyttöystävääsi kun välimatka on noin pitkä? :o

    VastaaPoista
  10. Anonyymi // tasan kuukauden päästä viimeistään. sitä ennenkin pyrin että pääsisin yhdeksi viikonlopuksi sinne päin.

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä prosessissa! Sun blogis on mielenkiintoinen, vaikka aihe on itselle ihan vieras.

    VastaaPoista
  12. Pakko sanoa, että oon tosi ilonen sun puolesta. <3 Pitäis varmaan tehä joku nimimerkki, kun täällä aina käyn kommentoimassa :D

    VastaaPoista
  13. Kiitoksia. :)

    Anonyymi // Tee vain! Se on mukava aina huomata kun "vakiolukijat" kommentoi.

    VastaaPoista
  14. vitsi, näistä kirjotuksista saa omaanki elämään hirmusesti voimaa! Kirjotat niin kauniisti, tai hmm, se on vähän väärä sana. Toivottavasti ymmärrät kuitenki mitä tarkotan :)
    Ois kiva tutustuu suhun paremmin!

    VastaaPoista
  15. minna // Kiitos. (: Ja kyllä mullekkin uudet kaverit aina kelpaa!

    VastaaPoista
  16. Hei voitko joskus tehdä asunto postauksen? :) Vai haluatko pitää tän blogin vaan tossa prosessissa? Olis mielenkiintosta meinaan nähdä millasessa kämpässä asut.

    VastaaPoista
  17. Anonyymi // No pyrin pitämään tän prosessiblogina, mutta jos ihan hirveästi haluat niin voinhan mä sun mieliksi asuntopostauksen tehdä. :D

    VastaaPoista
  18. Hihi jee kiitti! :D Musta on meinaan kiva kattella millasissa asunnoissa eri bloggaajat asuu. :)

    VastaaPoista
  19. Haa... Tällasena "pienenä" stalkkerina oon lukenu hmm... Tyyliin jokaisen postauksesi tähän blogiin kolmen päivän aikana? Olen tosi pahoillani, ihan totta, mutta blogisi aihe oli niin erilainen ja mielenkiintoinen, että jäin lukemaan ; w ;

    Tässä lukiessa on kyllä naurattanut ja samaan aikaan ollut tippakin välillä linssissä. Hei mut, pakko sanoo et ihan mahtavaa et sulla menee nyt hyvin ja oot löytänyt itsellesi kivan hoitsun (silleen... itse tällaisena poni-ihmisenä ei ole tielle sattunut yhtäkään).

    Toivon sulle kauheesti onnee ja multa vaati aika paljon, että uskaltauduin kommentoimaan tähän yhtään mitään näinkin hirvittävää tekstiä... Kesää siis odotellen.

    VastaaPoista
  20. Ansku // Voi kiitoksia! Tosi mukavaa jos aihe on mielenkiintonen. Ja aina pitää uskaltaa kommentoida, emmä purematta niele. :D

    VastaaPoista
  21. oot tosi rohkee.terv:minjan isä.

    VastaaPoista
  22. Vau! Oon nyt päivän uhrannut, että sain sun blogin luettua kokonaan lävitse ja olen sanaton: positiivisessa mielessä :)
    Jotkut postaukset sai silmät vetisiks ja toiset taas hymyn korviin.
    Tykkäsin ihan kamalasti ja meinaan kyllä nyt jumittua seurailemaan tätä! :3

    VastaaPoista
  23. Ääää, voisit taas postailla uuden tekstin. :P En yleensä harrasta blogeja, mut tähän jäin koukkuun, kun kerran ht.netistä eksyin. :D

    VastaaPoista
  24. Ootko bi? + mikä on transvetiitti?
    Ja jos kaveris tarkastaa tätä niin Axl käski sanoo et päästät läpi =)

    VastaaPoista
  25. Ryhdyinpä tässä lukijaksi :)) todella mukavanoloinen blogi!

    ja jonkinlaista samanlaisuutta tunnen kun luin tästä sun tyttöystävästä. itsekkin olen 15 vuotias ja poikaystäväni 19. ollaan kuitenkin niin samalla aaltopituudella :3 vaikka no, hänhän on vähän ikäistään nuorempi henkisesti, muttei liikaa tietenkään, okein sulonen sellaisenaan.

    onks muute noi sun kanit leijonaharjaksii? :D

    VastaaPoista
  26. Kiitoksia kommentoijille, kommentit piristää aina. :)

    Anonyymi // En, miellän itseni täysin heteroksi. Transvestiitti on henkilö joka kokee biologisen sukupuolensa omakseen, mutta tykkää harrastukseksi pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja esimerkiksi mies transvestiitti tykkää meikata. Sekä mies että nainen voi siis olla transvestiitti, mutta nyky-yhteisössä on miehinen pukeutuminen naiselle niin yleistä että transvestisuutta ei välttämättä edes huomaa.

    Lisää juttua transvestisuudesta:

    Helposti transvestisuus sekoitetaan tai mielletään samaan transsukupuolisuuden kanssa, vaikka ovat eri asioita. Melko lähellä kuitenkin. Itse olen siis transsukupuolinen, syntynyt naisen kroppaan, mutta leikkauksilla ja hormonihoidolla aijon korjata sen mieheksi.

    HikaruBANG // Meillä on vähän sama juttu, tyttöystäväni on kypsempi ikäisekseen ja minä taas hieman henkisesti nuorempi, joten sama aaltopituus meilläkin. Mutta kiva kuulla. :)
    No ei täysin, mutta suvusta löytyy leijonanharjasta. Mustan kanin isän suvusta löytyy leijonanharjasta, en tiedä miten läheltä mutta se isä on kyllä todella karvainen jonka takia tuo musta kanikin on melko karvainen. Musta kani on sitten astutettu täysin lyhytkarvaisella risteytskanilla jonka seurauksena kuitenkin tuli melko karvallisia kaneja joka poikueesta, kuten nämä minun kaksi valkoista. :)

    VastaaPoista
  27. Eksyin lukemaan tätä sattumalta toisen blogin kautta ja toivotan sulle ihan mielettömästi tsemmpiä! Tiedän muutaman sukupuolenkorjausta odottavan/parhaillaan menossa/läpikäyneen ihmisen mutta en tunne läheisesti. Itse olen siis ihan tavallisen tylsä hetero nuori nainen.

    Toivon ihan tositosi paljon ettet joudu kohtaamaan ihmisten ennakkoluuloja ja ikäviä kommentteja mutta jos niitä tulee niin ajattele että on myös paljon niitä, jotka haluavat sinua tukea ja rohkaista ja joille tämä asia ei ole yhtään mikään ongelma. Olet ihan todella rohkea!:) :)

    VastaaPoista
  28. Aurinkoista pääsiäistä Alexille! Koska sulla on muuten nimipäivä?

    VastaaPoista
  29. Anonyymi // Kiitos ja hienoa jos saat jotain blogistani irti kerta tuttavapiirissäsi on muitakin. :)

    Suvi // Kiitos samoin! 11.9. jollon itseasias on mun pikkusiskon synttärit. :D Ja 11 päivää ni on mun omat synttärit.

    VastaaPoista
  30. Sulla on tosi mielenkiintoinen blogi :-) Olisi kiva lukea uusia postauksia !

    VastaaPoista
  31. Onko tämä blogi vielä hengissä? :>

    VastaaPoista
  32. Anonyymi // Tottahan toki, en minä näin kertomatta ja yks kaks blogia lopettais. :) Nyt on vaan ollu toodella laiska kevät ja ei oikein niin mielenkiintoista kerrottavaakaan että jakselis kirjotella. Mutta hengissä ollaan ja kyllä minä lähipäivinä oon kirjottamas!

    VastaaPoista
  33. Asiamies! Tsemppiä sulle, oli ihana lukea tota tekstiä. Tiedän tuon hyvänolontunteen itsekin, eiks oo aika mukavaa olla onnellinen? :) Tää sun blogis on tosi mielenkiintoinen ja innolla tätä olen lueskellutkin. Hyvää kesän odotusta sulle!

    VastaaPoista