Prosessi ja sosiaaliset suhteet #17

7.11.2010

Työssäoppiminen

Viimeksi kun puhuin työssäoppimispaikastani niin kerroin että epäilen että he pitävät minua ihan cis-miehenä. Ajatukset on vahvistuneet melkoisesti koska sain tosiaan oman aikani pukukopista ja he kutsuvat mua pojaksi.
Töissä on kuitenki yksi emäntä joka on pari kertaa ollut sillee "tuollain tyttö, poika" ja "herra, rouva, mikä sä oot". Joka on tietenkin harmittanut, mutta johon en ole koskaan oikein mitään osannut sanoa. Tietenkin voi olla että hän vain sekoaa sanoissa, kun tämä ihminen on muutenkin vähän höperö. Hän kutsuu keittiöapulaisiakin välillä pojiksi vaikka kyseessä olisi kaksi tyttöä. En ole tuosta siksi sen kummoisemmin jaksanut välittää.

Kun aloitin töissä niin olin pilkun tarkka etten käyttäydy mitenkään tyttömäisesti ja laskin ääntäni melkoisesti. Olen kuitenkin todella huono esittämään muuta kuin olen ja parin päivän säteellä ääni nousi ja nykyään puhun vain vähän möreämmin kuin normaalisti. Se luo sitä läpimenoa ja mulle itekkin tulee parempi mieli ku kuulen mun äänen. Harmi vain kun en aina tajua sitä kun töissä on kiirettä ja sillon saatan todella kuulostaa mielettömän tytöltä joka sitten taas tietty harmittaa.

Mutta mä olen keksinyt loistavan tekosyyn jos joku kysyy miksi piipitän! "Mulla on äänihuulten hidastunut kehitys" Ei hajuakaan voisiko tuo olla mitenkään mahdollista, mutta en usko että sitä ihan heti kukaan lähtee tutkimaan. :DD

Mieltä lämmitti tässä yksi päivä kun eräs koulun opettaja oli sillee "hei herra kokki" ja hän ei katsonut mitenkään kummasti kun avasin suuni.

Tänään on sunnuntai ja huomenna pitäisi siis töihin taas mennä. Stressaan nyt jo melkoisesti töihin menoa vaikka siellä on melko kivaa olla, läpimeno ei vain aina ole se paras homma sittenkään. Töissä kävi torstaina uusi työharjoittelija joka aloittaisi huomenna. Ja hän on poika. Ja tietenkin hän tulee samalle pukukoppivuorolle mun kanssa. Hän on poika niinkuin minäkin, mikä ongelma siinä olisi?
No ei muuta kuin se että mun vartalo ehkä pikkasen poikkeaa tämän uuden työharjoittelija-pojan vartalosta.

Olen muutenkin stressannut sitä että jos joku avaa oven ku olen ilman vaatteita pukuhuoneessa. Mulla on boxerit ja packeri, siltä osin menisin varmaan läpi. Mutta miten selitän että mulla on toppimainen binderi jota ei joka miehellä näe. Siksipä vaihdan salamannopeasti aina ekana paidan ja sit voin vaihtaa lunkisti muut vaatteet.
Mutta mitä nyt ku samaan koppiin tulee täysin samaan aikaan cis-mies joka varmasti tajuaa etten ihan täysin mies ole ja kertoo sen keittiön emännille. Ei voi olla näin paska tuuri että mun läpimeno menee pilalle 2 viikkoo ennen ku tää työssäoppiminen loppuis ja joudun kuuntelee loppuajan tytöttelyä ja lähen paikalta emäntien pitäessä mua ihan friikkinä.. Emännät on kyllä suunnitellut tän toisen jätkän heittämistä toiseen kouluun ainakin viikoks, joka ois kyllä kiva mun puolesta.

Tänkke moi.