17. helmikuuta 2015

Tiistai

Neljä viikkoa sairaalassa!

Tiistai alkoi normaalisti verikokeella, aamulääkkeillä ja aamupalalla. Yhdeksältä sain nestemäisen kipulääkkeen joka sai pään vähän enemmän humalaan kuin ennen. Se meni kuitenkin ohi ennen kuin hoitaja kerkesi edes takaisin.
Otettiin päällimmäiset sidokset pois ja sitten siirryttiin suihkuun. Menin makaamaan suihkusänkyyn ja pesin tukan ja ylävartalon. Hoitaja otti loputkin sidokset pois. Kipuja ei ollut, paitsi muutaman kerran vihlasi. Hoitaja auttoi suihkuttamaan jalat ja leikkausalueen sekä pesi selkäni.
Kuivattelin ja siirryttiin takaisin huoneeseen. Hoitaja otti vasemman reiden kalvon pois ja laittoi hopeapatjaa tilalle, se vaihdetaan vielä uuteen samanmoiseen ennen kuin pääsen kotiin.

Odoteltiin tovi lääkäriä, hoitajat sen aikaa ottivat hakasia pois. Hakasia oli järkky määrä. Niiden poisotto ei sattunut, mutta peniksen pyörittäminen tuntui. Sain puolessa välissä kipulääkettä.
Hoitajat katsoivat että jostain kivespussien välistä tulee ulostetta ja huolestuivat. Totesin että kotiin en taida päästä ja hoitaja sanoi epäilevänsä. Itkuhan siinä pääsi vaikka koittivat vielä piristää.

Kolehmainen oli leikkaamassa, meni kauan että kerkesi paikalle. Pulliainen tuli myös, sekä vielä kolmas lääkäri. Katsoivat tilannetta, olivat tyytyväisiä kaikkiin muihin leikkausjälkiin. Ainoa uusi takapakki on tuo uloste joka tulee jostakin tuolta kivespussien alueelta. Lääkärit keskustelivat keskenään, aikaisempi infektio on mahdollisesti aiheuttanut tämän. Alue pitää avata ja katsoa mistä uloste varsinaisesti tulee ja tutkia mitä tehdä. Mahdollisesti saan ulostepussin, eli avanteen. En oikein löytänyt selkeää sivustoa avanteesta, mutta googlettamalla löytyy. Toki kirjoitan omakohtaisen tekstin avanteesta, JOS sellaisen saan. Kohdallani siis avattaisiin pieni reikä vatsaan, josta otetaan umpisuolta vähän ulos. Ja pussi siihen johon uloste sitten valuu. Avanne kuitenkin rauhoittaisi leikkausalueen ja antaisi sen parantua, että parempi niin.
Kolehmainen sanoi etten perjantaina pääse kotiin, mutta ei kotiutumisen pitäisi paljon venyä. Itkuhan siinä uudestaan silti tuli.
Paketti sidottiin normaaliin tapaan, nivuset pyyhittiin kunnolla. Jonkinlaista sientä kuulemma sinne päässyt syntymään, toki kun on lämpimässä bakteeripesäkkeessä ilman pesuja ollut. Hoitaja laittoi jotakin vihreää liinaa joka puhdistaa nivusia.

Minullahan on siis pitkä ohut arpi vasemman puolen lonkkaluun päällä, josta on otettu virtsaputken jatke. Sen päälle sain ohjeeksi levittää Ceridalia ihan melko voimakkaastikkin painaen. Tuo kohta arpeutuu helposti niin että ihoa kiristää. Hierominen edistää ihon elastisuutta.
Muutenkin hoitaja käski suihkuttaa jalkoihin öljyä, sanoi että iho on tosi kuivaa.
Nyt kun vahinko kivespusseissa on jo käynyt, niin sain luvan käydä pöntöllä tänään tarvittaessa.

Saan tänään edelleen kävellä normaalisti. Ylösnouseminen ja makuulle meno onnistuu jo tosi hyvin ja ylhäälläkin olo paranee kokoajan. Ruoka maittaa ja massu toimii.
Uus kanyyli laitettiin, perkele että tekiki kipeää kun vihdoin löytyi suoni johon kanyylin edes sai.

Leikkauskuteet odottaa taas pöydällä. Masentavaa.

11 kommenttia:

  1. Pakko sanoa, että tällaiselle nuorelle tutkimusjaksonsa loppuvaiheessa olevalle transjampalle tää sun blogis on ollut ihan huipputärkeä! Paljon tietoa koko prosessista ja varsinkin omakohtaisia kokemuksia, ei löydä parempaa tietolähdettä. Kiitos tästä Alex, toivottavasti pääset nopeasti kotiin! Oot huikean inspiroiva ja vahva ihminen näin kaikin puolin.

    VastaaPoista
  2. oisko ollu sorbactia? (:

    VastaaPoista
  3. Kylläpä se nyt koettelee. Mutta päivä kerrallaan! Täällä tsempataan matkassa!

    VastaaPoista
  4. Luen pitkästä aikaa tätä sun blogia ja olen aivan haltioissani siitä miten yksityiskohtaisesti jaksat kertoa kaikesta. Itselläni on sama operaatio tuloillaan, ei vielä tarkkaa tietoa milloin, enkä ole kunnolla tiennyt mitä tarkalleen tuleman pitää. On kyllä informoitu että rankkaa tulee olemaan ja että vaatii hyvää psyykkistäkin kuntoa, mutta nyt vasta sain kunnon realistisen käsityksen, ja vaikka epäilit että kakkaamisjutut ei ketään kiinnosta niin täytyy sanoa että itse ainakin arvostan joka ikistä yksityiskohtaa jonka pystyt käytännön asioista antamaan :D. Kokemustesi jakaminen tulee takuulla auttamaan minua ja muita tämän polun kulkijoita selviämään läpi prosessin.

    Sellainen kysymys vielä hormonihoidosta, että otetaanko nebido/sustanon ihan normaalisti näiden leikkausten aikana vai täytyykö niissä pitää jonkinlaista taukoa ennen ja/tai jälkeen?

    Olkoon voima kanssasi =)

    - Ile

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taukoa pidetään sekä ennen että jälkeen leikkauksen. Piikkiä tulee kyllä pitkään verenohennuslääke klexanen muodossa joka päivä leikkauksen jälkeen ehkäisemään veritulppia pitkän makuulla olon aikana.

      Poista
  5. Valtavasti tsemppiä! Tämäkin on vaihe joka menee kyllä ohi :)

    VastaaPoista
  6. Sain vihdoin ja viimein luettua sun blogin ihan ensimmäisestä kirjotuksesta lähtien.. Monen monta tuntia siihen menikin :D Mun päässä pyörii miljoona ajatusta, ja ennen kaikkea mietin miten sä oot selvinny tästä kaikesta..Se miten oot henkisesti voittanu kaiken saa mut hämilleen. Oon voittanut itekki masennuksen kolme kertaa tiedän mitä se on.. Kenenkään ei pitäis kokea tota se on vaan niin epäreilua.. Unohdin jo kaiken mitä keksin tos matkanvarrella sulle kirjottaa mikä ärsyttää mua ihan suunnattomasti koska se kaikki kuulosti järkevämmältä ku tää kaikki yhteensä mitä tähä sain kirjotettua ! :DDD Mut haluun vaan sanoa sulle et sä jos joku oot kaiken tän jälkeen ansainnu onnen ! <3 Oot vahvempi ku uskotkaan, luota ittees ja pysy positiivisena !! Kaikkea hyvää ! :)
    Parane pian !

    VastaaPoista
  7. Tulisiko avanne olemaan sulla loppuiän vai vaan hetkellisesti? Voimia paljon sinne, pitkä taival, mutta kyllä sä pärjäät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En saanutkaan avannetta, mutta ihan vain muutaman päivän se olisi minulla ollut. Sen aikaa vain että leikkausalue paranee.

      Poista
  8. Tsemppiä kovasti!!!!!

    VastaaPoista