Prosessi ja leikkauksesta 3 viikkoa

"Ja sen miehen ei tarvitse häpeillä vatsaansa, kun ylävartalo näyttää kreikkalaiselta patsaalta"
Tai sitten ei?

Toisen nännin pystyin vielä ottamaan suht lunkisti, ajatellen että kyllä siitä hyvä tulee tatuoitunakin. No mutta nyt kuitenkin vaihdoin kaksi kertaa kotona hopealaput ennen uutta sairaanhoitajan aikaa ja varsinkin ekalla vaihtokerralla vasemman nännin haju oli yhtä kauhea kuin oikeankin. Nänni oli myös erittänyt aika paljon ja näytti melko mustalta keskeltä edelleenkin. Yritin ajatella positiivisesti että kyllä se tuosta, vaikka harmittikin. Sairaanhoitajalla käytiin sitten taas eilen, 23.10., ja siellä tosiaan otettiin veitsellä ja pinseteillä toinenkin nännin pois. Nännille tehty "kuoppa" tississä oli tällä puolella kuitenkin paljon parantuneempi ja paremman näköinen kuin oikealla ja verisuoniakin melkoisesti. Sairaanhoitaja puhui nätisti että parempi näin, tissit paranevat nopeammin ja bakteerikerros saadaan pois.
Sairaanhoitaja lisäsi kuoppien päälle jotakin läpikuultavaa mössöä joka pehmentää bakteerikantaa ja tämän jälkeen nainen puhdisti rinkulanmallisella veitsellä keltaista mössöä kuopista ja näiden ympäriltä, jotka ovat siis bakteeria. Viimeksi otettiin kuvia ja bakteeriviljely, ilmeisesti ei löytynyt mitään vakavaa kun ei antibioottia tarjonnut, eikä edes maininnut tällä kertaa koko viljelyä.
Lopuksi vielä hopealaput taas nännien kuoppien päälle ja sain ohjeet tarkkailla kuoppia ja soittaa terveyskeskukseen jos ilmenee kuumetta tai kipuja.
Antoi vielä tulosteet kuvista ja sairaanhoitajan tekemät toimenpiteet lapulla, annettavaksi KYSiin Jussi Valtoselle.

Jälkeenpäin sain kuulla toiselta transmieheltä, että tukiliivin avulla rintakehän turvotus laskee ja nännien verenkierto saadaan kulkemaan kun liivin avulla nänni ei pääse kohoamaan. Kukaan ei tätä mulle aikaisemmin sanonut ja näin jälkeenpäin vähän harmittaa, olisikohan mun nännit (tai edes vasen nänni) ruvenneet elämään jos olisin käyttänyt liiviä? Tai jos olisin edes ottanut rauhallisemmin parantumisen kanssa, melko rajujakin toimia välillä tein, mutta en missään vaiheessa kipupisteeseen asti.

No mutta ehkä parempi näin, ainakin saadaan varmasti samannäköisempi tulos, kuin että toinen nänni olisi tatuoitu ja toinen oma. Uskon vakaasti että olen tyytyväinen tatuoimiseen, ja kyllä minä otan mieluummin nämä vaaleanpunaiset arpi"nännit", kuin ne kovat mustat korput mitkä vielä hetki sitten oli.
Kehodysforia väheni puolella jo 3 viikkoa sitten, että ei pari nänninpalasta liikuta enää mitään, olo on niin hyvä kaikesta huolimatta!
Tuntuu niin hyvältä tuntea (ja nähdä!) litteä rintakehä, kulkea vapaana ilman binderiä ja tuntea paidan osuvan rintakehään.

Nyt on hopealaput taas nännien kuoppien päällä ja katselen nännien kuoppia nyt tuonne Valtosen vastaanotolle asti.

Ei näemmä tule tästä kirjottamisesta tänään mitään, joten anteeksi sekava teksti ja heihei. :D

Tässä vasen nänni vielä maanantaina, nyt molemmat on tuota luokkaa kun oikea. Tosin kummatkin jo paremman näköiset.