11. lokakuuta 2012

Prosessi ja 10 päivää leikkauksesta

Tänään sitten iski leikkauksen jälkeen kymmenes päivä ja sen, sekä 400 lukijan, kunniaksi kirjottelen nyt kuulumisia leikkauksen jälkeen. Tämän lisäksi on suunnitteilla uusi ulkoasu blogille! Värit ja bannerin kuva on jo suurinpiirtein päätetty, mutta aina saa ja vielä kerkee toivomuksia ja ideoita heitellä kun ulkoasu on vasta kehitteillä.

Tiistaina siis pääsin sairaalasta asuntolalla ja perjantaina lähdin aamulla kelataksilla takaisin KYSiin. Kotihommat onnistuivat kutakuinkin normaalisti, kahvikupin sain noustuani tuolille ja vessassa vain piti varoa ettei picopussi mene pönttöön. :D

Perjantaina olin yhdeksän aikaa aamulla sairaalalla, vasta 14:00 maissa tapasin Jussi Valtosen, siinä välissä kerkesin harhailla osastolla, juoda kahvia, katsoa telkkaria ja vain maata sängyllä. Kaksi sairaanhoitajaa kävivät tarjoamassa kahvia ja ekalla kerralla kyselemässä kuulumisia ja miettimässä mikä lääkärillä kestää. Todella turhautuneena tapasin vihdoin sitten Valtosen, joka melko kiireellä otti picot pois ja paineli hieman tissejä. Näytti kuulemma edelleen hyvältä, mutta nännit ovat kuolioon menneet ja uuteen leikkaukseen täytyy ehkä varautua. Valtonen käski sairaanhoitajaa pistämään uudet picot, minua käymään maanantaina Porvoossa poistattamassa terveyskeskuksessa picot ja sitten äijä lähtikin.
Kohta tuli sairaanhoitaja pistämään picot ja oikestaan ärsytti kun molempiin pistettiin liian pienet picot kun ei sopivampia löytynyt. Tämä sairaanhoitaja paineli vähän hurjasti silikoniliuskoja picon ympärille ja tuntu inhalta. Toinen picon vilkuttajista surisi hetken ylimääräistä, mutta hiljeni kun liuskoja painettiin tiukemmin rintakehään. Odottelin vielä hetken lappua, jonka Valtonen kirjoitti että nuo suostuisivat Porvoossa minua hoitamaan, vaikka olen savolainen. Lähdin tyytyväisin mielin Porvooseen junalla ja jaksoin hyvin kantaa kaksi painavaa reppua KYSistä rauttikselle, eli n. 2 kilsaa. Toinen selässä ja toinen kädessä.

Maanantaina soitin aamulla Porvoon terveyskeskukseen ja mitään ongelmia ei ollut minun Kiuruvedellä asumisen kanssa ja 10:50 oli aika sairaanhoitajalle. Kello 11:00 rupesi tuntumaan että olin kuullut kellonajan väärin, mutta sitten mukavan oloinen naikkonen tuli pyytämään minua sisään. Nainen vaikutti todella pätevältä ja mukavalta ja pystyinkin rentoutumaan vaikka picojen otto tuntuikin vähän nihkeeltä kun liuskat kuitenkin aika tämäkästi olivat liimautuneet ihoon kolmen päivän aikana. Sairaanhoitaja puhdisti Ceridal ihoöljyllä arvet ja laittoi päälle rasvalaput ja jonkinlaista hengittävää teippiä ympärille.
Ohjeisti tulemaan tarkastukseen torstaina. Jos kutinaa tai kirvelyä ilmeentyisi, pitäisi rasvalaput ottaa välittömästi pois. Jos ei tule ongelmia niin torstaina voisin ottaa rasvalaput pois, käydä suihkussa ja pestä myös varovaisesti leikkausalueen.

Kaikki meni ihan hyvin, keskiviikkona teippi rasvalappujen ympärillä rupesi hieman repsottamaan, mutta pyörin yöllä aika paljon koska tiistaina pystyin ekaa kertaa nukkumaan kyljelläni! Teippiä ei ollut ihan yltänyt toisen arven loppuun asti ja niinpä laitettiin hieman laastaria sinne.
Torstaina otin rasvalaput pois ja kävin suihkussa kokonaan ekaa kertaa leikkauksen jälkeen! Ja vielä ihan yksin, tähän asti Jutta on auttanut hiusten pesussa.
Palattiin kello 11:00 Porvoon terveyskeskukseen ja sama nainen hoiti minut tälläkin kertaa. Puhdisti Ceridalilla ja rasvasi  nännit jollakin pienellä suihkupulloaineella. Nännit ovat tällä hetkellä kivikovat. Toinen nänni on ruvennut reunoista punertumaan ja sairaanhoitaja epäili että vasen nänni voisi ruveta toimimaan kunnolla. Oikea nänni joudutaan ehkä tatuoimaan, koska tämä on edelleen täysin musta.
Muuten tulos tällä hetkellä näyttää kuulemma todella hyvältä ja itsekkin olen tyytyväinen. Turvotusta ei ole, mutta oikean nännin alapuolella on edelleen melko iso kuoppa (kuvassa mustalla ympyröity kohta on kuoppakohta)

Tässä muutenkin vähän tissikuvaa, niinkuin näkyy niin kuolionänni, kuoppa ja mustelmat ovat oikealla puolella, joten se on selkeästi huonompi tissi. Tykkään tuloksesta silti!
Sivulta en muistanut vielä ottaa kuvaa, siihen kun tartten apua.
Viimisenä on sitten vasemmassa nännistä kuva, eli tuosta hieman elossa olevasta.





Puhdistuksen ja rasvauksen jälkeen, sairaanhoitaja pisti silikoniverkkoa pienet palat nännien päälle koska kuulemma vain ne tarvitsevat erityistä hoitoa. Antoi kyseistä silikoniverkkoa mukaan ja sanoi että ne ovat vedenkestävät, mutta jos irtoavat tai haluan muuten vain rasvata nännit niin on hyvä, koska rasvaus pehmentäisi nännejä. Kovissa nänneissä kun ei veri kulje. Lisäksi sanoi että viiltoarpia voi rasvata Ceridalilla ja Bepanthenilla ja näin aijon toimiakkin. Kaikenlaisia ohjeita olen lukenut ja kuullut silikonigeeleistä ja -teipeistä ja öljyistä, mutta teen nyt näin ja toivon parasta ainakin tuohon seuraavaan KYSin reissuun asti

Venytellythän en ole muistanut juurikaan, mutta käsiä muuten olen heilutellut suuntaan ja toiseen ja eilen harjailin poniakin jo.


Tiistaina olisi sitten paluu KYSiin Valtosen vastaanotolle ja luultavasti menee taas koko päivä kun puolen päivän maissa olisi tapaaminen ja olen jo kaksi kertaa odotellut viisi tuntia kyseistä miekkosta. :D

22 kommenttia:

  1. pelottavan näköset vielä kun vasta leikattu, mutta kun leikkaushaavat paranee niin hyvännäköset tissit tullee ;)

    VastaaPoista
  2. maksoko leikkaus paljon?
    ois kiva jos tekisit postauksen missä kertoisit sunsta hevosharrastajana (paljon kuvia kun ratsastat yms.) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska kyseessä on sairauden hoito, niin Kela korvaa. Leikkaus maksoi minulle n. 27 euroa, joka on omavastuu siitä kun nukuin yhden yön sairaalassa. Esim. kahdesta yöstä olisi sitten tullut leikkaukselle hintaa 27 + 27e.

      Ja mulla on täällä jostakin kaksi postausta mun hevosharrastuksesta, sen lähöstä tähän päivään saakka, mutta ainakin lifestyleblogiini voisin tehdä jutun mun hevosharrastuksesta nykypäivänä. Valitettavasti vain kuvia on kovin hankala saada kun kuvaajia tuntuu kovin vähän olevan ja sen lisäksi nyt en voi oikein ratsastaakkaan johonki ½-2 kk, tän leikkauksen takia. /:

      Poista
  3. Onko miten yleistä että nännit menee kuolioon?
    En tosiaan tiedä oikein mitään näistä leikkauksista, kuulosti vaan aika pahalta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyl se on melko yleistä joo. Yleensä just käy niin että pieni osa nännistä jää kuolioon tai vain toinen. Korjausleikkaus on tietääkseni iha helppo homma.

      Poista
    2. lähteekö kuolio pois korjausleikkauksella? onko tuo sinulle tehty leikkaus sopiva myös sellaiselle jolla on todella isot rinnat? (muistaakseni se toinen ei ollut hyvä isorintaisille)

      Poista
    3. näyttää todella hyviltä mielestäni

      Poista
    4. En ole varma millä tavalla kuolio poistettaisiin leikkauksella Kuopiossa, mutta sairaanhoitaja sanoi että Helsingissä se tehdään niin että otetaan kuolionänni kokonaan pois, annetaan haavan parantua täysin ja tatuoidaan oikealla värillä haavan päälle nänni. Kuulen ehkä tiistaina enemmän jos on tulossa uusi leikkaus, mutta tällä hetkellä molemmat nännit ovat ruvenneet punertumaan enemmän.

      Poista
    5. Niin ja tällä tyylillä tehdään useimmiten isojen rintojen poisto. Arvet tosin saattavat tulla isommiksi ja tälläkin tekniikalla voi jäädä ylimääräistä rasvakudosta mutta rasvaimun voi jälkeenpäin tehdä jos siltä tuntuu.

      Poista
  4. voi eiiii oon pitkää halunnu rintojen pienennysleikkauksen, koska nää on iha järkyttävän kokoset... mutta nyt rupes pelottaa jos nännit menee kuolioon :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mitään pienennysleikkauksista, mutta minusta niissä ei siirrellä nännejä mihinkään, eli näin olettaen ne eivät voi mennä kuolioon edes. (:

      Poista
    2. Korjaan, kyllä nännit voi mennä kuolioon pienennysleikkaukseen jälkeen :) Itselläni tehtiin kyseinen toimenpide 22.1 ja nännit irrotettiin ja siirrettiin ylemmäs. Kyllä mulle kovasti uhkailtiin, että nännit menisi kuolioon jos en lopeta tupakointia :<

      Mutta asiasta kukkaruukkuun: ilmoittaudun uudeksi lukijaksi, löysin tän blogin vasta vähän aikaa sitten ja voin sanoa, että oot todella rohkea! :> Ihailen sua ja sun päättäväisyyttä. Jatka samaa linjaa :)

      Poista
    3. Kiitos korjauksest! Itseasias oon tän jälkee itekki lukenu jostain sattumalt et mahdollisesti voi mennä kuolioon mutta en oo muistanut tulla korjaa väittämääni.
      Kiitoa!

      Poista
  5. , Yksi uusi lukija ilmoittautuu! :)
    Eilen löysin blogisi ja aika lailla putkeen tuli kaikki postaukset luettua :) Kyllä täytyy sanoa että nostan hattua, olet tosi rohkea kun julkisesti kerrot näin henkilökohtaisista asioista. Ja on hienoa että moni muukin on kommenttien perusteella saanut apua ja tukea sinun kirjoituksistasi.
    Huomaa kyllä teksteistä että hoitojen edetessä elämänlaatusi on parantunut kohisten!
    Tulen kyllä seuraamaan jatkossa miten menee, toivottavasti toivut tästä ja tulevista leikkauksista hyvin. :)
    Ja näille nimettömille negatiivisten kommenttien kirjoittelijoille voisi olla tarpeen kasvaa aikuiseksi, koittaa ymmärtää tilannetta tai jos ei ymmärrä niin jättäkööt kommentoimatta jos ei asiallinen voi olla. Erilaisuutta ei tarvitse pelätä.
    En tosin tiedä paljonko p-puhetta tänne tulee, toivottavasti positiivista kuitenkin enemmän. :)
    Kirja-ainesta olisi tässä blogissa kyllä!
    Hyvät jatkot, komea miehen alku olet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Tosiaan negatiivista kommenttia kuulemma tulee todellatodella vähän. Meillähän on järjestelmä ystäväni kanssa että hänen sähköpostiin tulee kommentit ja hän sitten hyväksyy ne jos näkee kommentin olevan asiallinen. Minähän en siis itse ole edes tämän blogin negatiivisia kommentteja nähnyt. (:
      Ja kerron salaisuuden, että olen suunnittelemassa kirjaa ja olen jo "johdanto" -osion kirjoittanut.

      Poista
  6. Reipas oot kun et hermostu vaikka noi kuoliohommat näyttää aika ikäviltä. Muista rasvailla ja hoitaa ahkerasti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, eivät ne kuolemaksi ole ja rintakehä on niin litteä ettei tässä voi hermoilla enää (:

      Poista
  7. Ootkohan ite huomannu, mutta minusta näytät päivä päivältä ilosemmalta! Niinkun elinvoimaisemmalta, se valaa muhunkin uskoa paremmasta.
    Kaikkea hyvää,
    Aevyn
    xx

    VastaaPoista
  8. Jep! Oon onnellisempi ku ikinä ja oon huomannu jo n. 2 vuoden säteellä paljon muutosta, vaikka jo tuolloin voin vähän paremmin.

    VastaaPoista
  9. kauhean näköiset nuo nännit,paraneeko ikinä normaaleiksi? :o muuten näytät kyllä tosi komealta näissä kuvissa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmissa tapauksissa nännit paranee leikkauksen jälkeen hyvin, mut mulla kusi tiedon puutteesta nännien jälkihoito ja varmaan suureksi osaksi sen takia (voi olla myös että kokematon lääkäri ei osannut niin hyvin tällaista leikkausta kun olisi tarvinnut) ja siksi mun nännit irrotettiin oikeestaan kokonaan ja näin jälkeenpäin niihin tatuoidaan nännit.

      Poista