Prosessi ja 10 päivää leikkauksesta

Tänään sitten iski leikkauksen jälkeen kymmenes päivä ja sen, sekä 400 lukijan, kunniaksi kirjottelen nyt kuulumisia leikkauksen jälkeen. Tämän lisäksi on suunnitteilla uusi ulkoasu blogille! Värit ja bannerin kuva on jo suurinpiirtein päätetty, mutta aina saa ja vielä kerkee toivomuksia ja ideoita heitellä kun ulkoasu on vasta kehitteillä.

Tiistaina siis pääsin sairaalasta asuntolalla ja perjantaina lähdin aamulla kelataksilla takaisin KYSiin. Kotihommat onnistuivat kutakuinkin normaalisti, kahvikupin sain noustuani tuolille ja vessassa vain piti varoa ettei picopussi mene pönttöön. :D

Perjantaina olin yhdeksän aikaa aamulla sairaalalla, vasta 14:00 maissa tapasin Jussi Valtosen, siinä välissä kerkesin harhailla osastolla, juoda kahvia, katsoa telkkaria ja vain maata sängyllä. Kaksi sairaanhoitajaa kävivät tarjoamassa kahvia ja ekalla kerralla kyselemässä kuulumisia ja miettimässä mikä lääkärillä kestää. Todella turhautuneena tapasin vihdoin sitten Valtosen, joka melko kiireellä otti picot pois ja paineli hieman tissejä. Näytti kuulemma edelleen hyvältä, mutta nännit ovat kuolioon menneet ja uuteen leikkaukseen täytyy ehkä varautua. Valtonen käski sairaanhoitajaa pistämään uudet picot, minua käymään maanantaina Porvoossa poistattamassa terveyskeskuksessa picot ja sitten äijä lähtikin.
Kohta tuli sairaanhoitaja pistämään picot ja oikestaan ärsytti kun molempiin pistettiin liian pienet picot kun ei sopivampia löytynyt. Tämä sairaanhoitaja paineli vähän hurjasti silikoniliuskoja picon ympärille ja tuntu inhalta. Toinen picon vilkuttajista surisi hetken ylimääräistä, mutta hiljeni kun liuskoja painettiin tiukemmin rintakehään. Odottelin vielä hetken lappua, jonka Valtonen kirjoitti että nuo suostuisivat Porvoossa minua hoitamaan, vaikka olen savolainen. Lähdin tyytyväisin mielin Porvooseen junalla ja jaksoin hyvin kantaa kaksi painavaa reppua KYSistä rauttikselle, eli n. 2 kilsaa. Toinen selässä ja toinen kädessä.

Maanantaina soitin aamulla Porvoon terveyskeskukseen ja mitään ongelmia ei ollut minun Kiuruvedellä asumisen kanssa ja 10:50 oli aika sairaanhoitajalle. Kello 11:00 rupesi tuntumaan että olin kuullut kellonajan väärin, mutta sitten mukavan oloinen naikkonen tuli pyytämään minua sisään. Nainen vaikutti todella pätevältä ja mukavalta ja pystyinkin rentoutumaan vaikka picojen otto tuntuikin vähän nihkeeltä kun liuskat kuitenkin aika tämäkästi olivat liimautuneet ihoon kolmen päivän aikana. Sairaanhoitaja puhdisti Ceridal ihoöljyllä arvet ja laittoi päälle rasvalaput ja jonkinlaista hengittävää teippiä ympärille.
Ohjeisti tulemaan tarkastukseen torstaina. Jos kutinaa tai kirvelyä ilmeentyisi, pitäisi rasvalaput ottaa välittömästi pois. Jos ei tule ongelmia niin torstaina voisin ottaa rasvalaput pois, käydä suihkussa ja pestä myös varovaisesti leikkausalueen.

Kaikki meni ihan hyvin, keskiviikkona teippi rasvalappujen ympärillä rupesi hieman repsottamaan, mutta pyörin yöllä aika paljon koska tiistaina pystyin ekaa kertaa nukkumaan kyljelläni! Teippiä ei ollut ihan yltänyt toisen arven loppuun asti ja niinpä laitettiin hieman laastaria sinne.
Torstaina otin rasvalaput pois ja kävin suihkussa kokonaan ekaa kertaa leikkauksen jälkeen! Ja vielä ihan yksin, tähän asti Jutta on auttanut hiusten pesussa.
Palattiin kello 11:00 Porvoon terveyskeskukseen ja sama nainen hoiti minut tälläkin kertaa. Puhdisti Ceridalilla ja rasvasi  nännit jollakin pienellä suihkupulloaineella. Nännit ovat tällä hetkellä kivikovat. Toinen nänni on ruvennut reunoista punertumaan ja sairaanhoitaja epäili että vasen nänni voisi ruveta toimimaan kunnolla. Oikea nänni joudutaan ehkä tatuoimaan, koska tämä on edelleen täysin musta.
Muuten tulos tällä hetkellä näyttää kuulemma todella hyvältä ja itsekkin olen tyytyväinen. Turvotusta ei ole, mutta oikean nännin alapuolella on edelleen melko iso kuoppa (kuvassa mustalla ympyröity kohta on kuoppakohta)

Tässä muutenkin vähän tissikuvaa, niinkuin näkyy niin kuolionänni, kuoppa ja mustelmat ovat oikealla puolella, joten se on selkeästi huonompi tissi. Tykkään tuloksesta silti!

Sivulta en muistanut vielä ottaa kuvaa, siihen kun tartten apua.

Viimisenä on sitten vasemmassa nännistä kuva, eli tuosta hieman elossa olevasta.

Puhdistuksen ja rasvauksen jälkeen, sairaanhoitaja pisti silikoniverkkoa pienet palat nännien päälle koska kuulemma vain ne tarvitsevat erityistä hoitoa. Antoi kyseistä silikoniverkkoa mukaan ja sanoi että ne ovat vedenkestävät, mutta jos irtoavat tai haluan muuten vain rasvata nännit niin on hyvä, koska rasvaus pehmentäisi nännejä. Kovissa nänneissä kun ei veri kulje. Lisäksi sanoi että viiltoarpia voi rasvata Ceridalilla ja Bepanthenilla ja näin aijon toimiakkin. Kaikenlaisia ohjeita olen lukenut ja kuullut silikonigeeleistä ja -teipeistä ja öljyistä, mutta teen nyt näin ja toivon parasta ainakin tuohon seuraavaan KYSin reissuun asti

Venytellythän en ole muistanut juurikaan, mutta käsiä muuten olen heilutellut suuntaan ja toiseen ja eilen harjailin poniakin jo.

Tiistaina olisi sitten paluu KYSiin Valtosen vastaanotolle ja luultavasti menee taas koko päivä kun puolen päivän maissa olisi tapaaminen ja olen jo kaksi kertaa odotellut viisi tuntia kyseistä miekkosta. :D