Maanantai - tiistai

Maanantai on toivoa täynnä, vai onko sittenkään?

Nukuin 8 tuntia, mikä on minulle normaali nukkumisaika. Olo oli mitä mainioin! Säästyin verikokeelta, mutta valitettavasti myös aamupalalta ja lounaalta. Aamupäivällä tehtiin pesuja ja otettiin kyljen dreeni irti. Odotin kipuja, mutta ei se oikeastaan sattunut. Tuntui vain iljettävältä.
Viimein klo 12 sain jonkun pienen esilääkkeen joka rupesi vähän väsyttää. Jonkun ajan päästä minut vietiin leikkaussaliin. Normihommat ja unta palloon.

Leikkaus kesti n. 3h, heräilin jossain klo 16 maissa pikku hiljaa. Kipuja ei ollut, väsytti vain. Mukava ilmapatja lämmitti. Klo 17 jälkeen rupesi polttelemaan vasenta reittä ihan älyttömästi. Purin hammasta enkä pystynyt rentoutumaan. Sain suoneen kipulääkkeen. Ja toisen kerran. Ja kolmannen. Epiduraali nostettiin 10ml/h ja sain suoraan selkään lisää puudutetta. Sain nestemäisen kipulääkkeen suuhun. Ja kohta tabletin muodossa. Klo 18 jälkeen sietämätön kipu rupesi vihdoin heltiämään siedettävään.
Hoitajat sanoivat että ihoa otettiin kolmesta kohtaa ja kivut ovat kuin kaatuessa asfaltille. Ensimmäinen päivä on pahin, sitten pitäisi helpottaa. Saan käydä vain vessassa, muuten sängyssä. Teki mieli itkeä, mutta nieleskelin. En tiedä päästääkö hoitajat minua vessaankaan kun en ole kävellyt vielä. Se kyllä helpottaisi, alusastiaan on niin pirun hankala pygätä.

Paskat jutut vain jatkuivat. Minua vietäessä takaisin osastolle, kuulin että minut on siiretty takaisin entiseen huoneeseen. Kohta pääsinkin eroon hoitajista ja kyynelehtimään kolmoshuoneeseen. Ei enää telkkaria tai puheluita. Tulee olemaan pitkiä päiviä. Luojan kiitos kolme aikaisempaa kämppistä ovat jo lähteneet.

Kivut tekevät sanoja mieleeni, tiedän että vielä joskus hymyilen näille ajoille. Nyt vain kaduttaa kun sattuu.

Tarkasteltuani jalkoja, olen päässyt oikean reiden kelmuista. Reisi on nyt siis "vapaa" kaikista kelmuista, sidoksista yms. Ihon otto kohta helottaa punasena, mutta ei ole kipee koskettaessa. Nivusen vieressä on kumma viilto ja reikä (jonka sisältä tulee ohut kumiputki peniksen sidosten sisään) jonka olemassa oloa en tajua, kysyn siitä lääkäreiltä kun näen niitä. Sekään ei ole kipeä painaessa, vaikka kipeältä näyttääkin. Vasemmassa reidessä on kelmua ja laajalla alueella ihan valkoista sideharsoa. Penis on pakattu kuin ennenkin, nyt vain jalkojen väliin. Hillitöntä stondista ei ole siis enää.

Hiillostin taas hoitajia kotiutumisella, kukaan ei tiedä.

Siinä kahdeksan maissa illalla polttelu reidessä oli kokonaan ohi, sen sijaan alkoi kihelmöinti peniksen juuressa. Aikaisemmin ei tuntunut miltään kun nostan lantiota, mutta nyt tuntuu inhottavalta peniksen alueella. Mutta todennäköisesti menee ohi parissa päivässä.

Seuraava sidosten vaihto on keskiviikkona tai torstaina. Sen jälkeen pääsen kuulemma kävelemään enemmän, kun ihonsiirto on ensin tarttunut kunnolla. Nyt en jumppailekkaan siihen asti, pääsee paikat kunnolla paranemaan.

En saanut melatoniinia, anestesialääkäreiden ohje ettei nukutuksen jälkeen saa antaa minkäänlaisia unilääkkeitä. Olen tällä hetkellä kahdestaan toisen miehen kanssa huoneessa, ja tämä mies vaikuttaa vähän levottomalta. Aina vähän pelottaa kun muut saavat liikkua ja minä en, että mitä jos jonkun lääkitys ei olekkaan ihan kohdallaan. Hätätilanteessakaan en voi liikkua kun olen epiduraalissa kiinni, tipan osaisinkin ottaa irti. Mutta ei tällaisia saa ajatella, näitä tapahtuu vain elokuvissa. :D

Kolmas viikko sairaalassa..

Nukuin todella hyvin ilman melatoniiniakin, heräsin vasta kahdeksan maissa. Verikoe ja aamupala. Vasta aamupalan kohdalla huomasin koko peukalon ja etusormen olevan veressä. Ajattelin että kynsi oli revennyt, mutta katsoessani peiton alle, vasemman reiden alla oli kimalteleva verilammikko. Kutsuin hoitajan joka tarkasti tilanteen, kelmua oli liian vähän ja reunasta oli päässyt tihkumaan verta. Ei hätää siis.
Aamupesuilla vaihdettiin kaikki lakanat ja laitettiin lisää kelmua reiteen. Sängyssä kääntyily tuntuu inhottavalta peniksessä ja lantion nostaminen jopa melkein sattuu. Toivon tämän menevän ohi parissa päivässä, onneksi minulla on hyvät kipulääkkeet. Vaikka levossa ei kipuja olekkaan, paitsi pientä jomotusta peniksessä.

Lääkäreiden aamukäynnillä tapasin leikkaavan lääkärini, kertoi että sidosten vaihto keskiviikkona ja sitten todennäköisesti taas perjantaina. Leikkaus meni hyvin, ja se pieni putki reidessä (josta puhuin ylempänä) poistaa jotain ylimääräistä kuonaa leikkausalueelta. En saa nousta ylös moneen päivään, eli takapakkia tulee. Kotiutumista ruvetaan miettimään ensi viikolla..

Kipuhoitaja tuli tarkastamaan tilanteen, kerroin että kipua on sillon tällöin peniksessä, mutta reisissä ei. Kipulääke auttaa siihen, mutta vain jonkun aikaa. Avuton olo kun ei voi liikkua yhtään koska liike tekee kipeää. Pelkään muutenkin että liike tekee hallaa uusille leikkausjäljille. Ylösnouseminen tulee olemaan taas hankalampaa kun ei voi jumppailla. Epätoivo iskee taas välillä. En voi lukea muiden phallotekstejä kun kaikilla muilla mennyt paljon paremmin. Peninakin pääsee vasta sunnuntaina käymää. Meidän koirat on match showssa lauantaina enkä näe sitäkään. Tämä päivä on kestänyt miljoona vuotta ja kello ei ole edes neljä.