31. tammikuuta 2015

Lauantai

Se pahin sitten tapahtui viimein. Perjantai illalla oli mahakipua ja pyysin päästä alusastialle. Astia ei tuntunut onneksi niin pahalta kuin kuvittelin. Ensin puoli tuntia, uloste mielettömän kovalla ja sattui. Sain peräruiskeen ja sen jälkeen tuli vähän. Hoitaja yritti sormella, tuli vähän. Tuskailin hiessä toisen puoli tuntia, seilasin selkänojalla ylös alas. Lopulta peräruiske vaikutti. Tunti ja 20min kunnes olin valmis, iltahoitajat kävi pyyhkimässä. Jossain välissä ehdin saada hoitajilta kuivattuja luumuja, inhoan niitä, mutta vedin ne hetkessä posket lommollaan. Olo oli ihan uudestisyntynyt, vaikka tilanne vähän nöyryyttävä olikin. Tokaisin hoitajille että hirveä haloo kakasta, johon vastaus oli "Normi päivä :D"

Tänään saan vähän lomaa, siteiden vaihto tapahtuu vasta huomenna seuraavan kerran. Samaten säästyin aamuiselta verinäytteen otolta. Perusmittaukset kuitenkin tehty, kuumetta ei ole. Verenpaine ja verenhappitaso onkin olleet tosi hyvät koko ajan.

Olen jumppaillut ahkerasti jalkoja laittamalla niitä koukkuun, pyörittelemällä nilkkoja, painamalla jalkoja sänkyä vasten. Käsiä pumpannut ylös alas ja noussut irti sängystä sen verran että olen ylävartaloa voinut vähän kiertää oikealle ja vasemmalle ja pyörittää olkapäitä. Vinkkinä että jalkojenkin heiluttelu käy paremmin hyvän musan tahtiin!

Olen saanut todella hyviä nestepainotteisia ruokia koko tämän ajan, mutta tänään lounaalla tuli äärettömän pahaa soppaa, niin hajultaan, ulkonäöltään kuin maultaan. Myös puuro oli tehty oudosti. Jostain syystä jo muutaman päivän ajan on ruvennut tuntumaan inhoa oloa vatsassa syömisen jälkeen, voikohan 2 viikon nesteruoka tehdä sen? Kestää ihan 5-10 minuuttia ja menee itsestään ohi.

Iskä kävi, toi iltalehden. Juteltiin niitä näitä ja katsottiin eläinohjelmaa.

Ilta menee normaalisti iltapalan, telkkarin, lääkkeiden ja mittausten parissa.


Pahoittelen videon ääntä, kännykkämateriaalia..

9 kommenttia:

  1. Voi kun sinä näytät niin kipeältä tuolla videolla. Haleja! <3 Osasitko varautua ennakkoon tuohon leikkauksen jälkeiseen paranemisprosessiin/kipuihin ym. vai onko tullut ns. yllätyksenä? Itse on niin vaikea edes käsittää sitä särkyä ja voimattomuutta, kun ei ole noin isossa leikkauksessa ollut. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itseasiassa odotin että ois ollut ihan lepokipuja paljon enemmän heti leikkausta edeltävien päivien ajan. Levossa on ollut kokoajan vähemmän kipuja kuin odotin. Sen sijaan sidosten vaihto on ollut kivuliampaa kuin odotin. Ja odotin toki myös että saisin jo kävellä ja syödä kiinteää ruokaa.

      Poista
  2. Toi sun hymy! <3 Älä koskaan lopeta hymyilemistä! Sun äänesi ja hymysi tuo mieleeni erään rakkaan ,joka ei jaksanut. Jaksa sinä, voimia ja lämpimiä ajatuksia! <3

    VastaaPoista
  3. Löysin sun blogin kaverin linkin kautta. Voi vitsit olet kyllä rohkea tyyppi!
    Kirjoitat niin selkeästi ja "mässäilemättä" muutoksestasi. Lisäksi ihan näin yhden lapsen heteroäidin näkökulmasta, olet todella komea, Penina on onnekas.:D
    Oma lapseni on vasta 3-vuotias tyttö, mutta toivon, että jos hän ikinä kokee syntyneensä väärään ruumiiseen, hän saa kaltaisesi oppaan. Olet mahtava. Rohkea, upea, voimakas ihminen. Toivon, että jaat tietämystäsi LGBT-kunnalle, olet mahtava esimerkki herttaisesta, ihanasta ihmisestä.
    Okei ehkä raskaus aiheuttaa tämän, mutta itkin kun ajattelin miten mahtava perhe sulla ja Penilalla on tulevaisuudessa. Kaikkea hyvää Alex! Olet P-A-R-A-S!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Blogin tarkoituksena on ollutkin olla oppaana muille. Paljon saan myös sähköposteja, harmittavasti vaan ei oo aina ollut aikaa kirjoittaa kovin pitkiä tekstejö muille itsestään epävarmoille ihmisille, mutta toivon että blogi korvaa köyhät vastaukseni.

      Poista
  4. Miten muuten isäsi suhtautui siihen, että tyttärestä tulikin poika? Olen vasta alkanut seuraamaan blogiasi ja voi olla, että kysymykseeni löytyisi vastaus aikaisemmista päivityksistäsi, mutta en ole vielä ihan kaikkea kerennyt lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei juuri mitenkään. Iskä on ollut aina vähän hiljainen kertomaan mielipiteensä, kertoo hyväksymisensä yleensä ennemmin tekoina kuin puheena. Ja hyväksyy siis. Ostaa miesten vaatteita, sanoo pojakseen, auttaa aina kun tarvitsen yms.

      Poista
  5. Ihana blogi kiitos! Mun veli on myös trans, hänellä on vielä pholloplasty edessä, mutta muuten elänyt miehenä jo vuosia. Mulle eikä perheelleni asiassa ei ole mitään kummaa, ennen mulla oli sisko, nyt on veli. Äiti ja isä sanovat ihan suvereenisti, että heillä on poika ja tytär. Sama ihminen se silti on, yhtä rakas.
    Kun tyttäreni syntyi yksi "ystävä" kysyi uskallanko antaa tyttäreni mennä esim. yökylään veljelleni ja hänen kumppaninsa luokse, enkö pelkää että siellä tapahtuu jotain sopimatonta, koska "sun veli nyt on vähän... no seko". Ystävyys loppui siihen. Ja kyllä, nykyisin 3v on tyttäreni on ollut kymmeniä kertoja yökylässä veljelläni, saunassa, nukkuu veljen kanssa perhepedissa jne. Oksettaa ajatuskin, että joku kuvittelee jotain sopimatonta heidän suhteestaan.
    Oot kyllä rohkean ja fiksun tuntuinen mies! Penina on onnekas tyttö ja teistä tulee kyllä joku päivä niin hyvät vanhemmat jollekkin onnekkaalle lapselle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, onpa kumma tuttu ollut sulla. Mun lähipiirissä ei tuommoista onneksi oo ollut. Muutama ollut vähän vastahakoinen, mutta nämä olleet muutenkin vain jotain tyyppejä samasta koulusta, eli ei mitään läheisiä.

      Poista