Keskiviikko - torstai

Keskiviikko aamuna klo 6 olikin täysi sirkus päällä.. Ensimmäinen yö muuten kun tarkenin ohuella peitolla, alkaa vissiin kuumeilu mennä kokonaan ohi. Eilen illalla pääsi itku kun on niin kova nälkä kokoajan.

Penis on kipeä. Levossa sitä jyskyttää ja tulee kuin sähköiskuja silloin tällöin. Kipulääkkeet auttaa. Liikkeessä jomotus pahenee. Saan vaivoin nostettua lantion irti patjasta ja tekee kipeää. Olen tyytynyt pyörittelemään nilkkoja. En pysty nostamaan kovin korkealle selkänojaa, ilman että kivespusseissa alkaa jyskyttämään entistä enemmän. Selkä ei onneksi juuri ole kipeä ollut ja olkapäät eikä kädet ole enää sellaisessa jumitustilassa mitä ne ovat olleet viimeiset kaksi viikkoa.

Sidosten vaihto siirtyi huomiselle. Tuntuu ettei mikään etene.. Sillon pääsen myös kävelemään.
Lakanat vaihdettiin ja aamupesut tehtiin. Kysyin kiinteästä ruoasta ja kotiutumisesta. Hoitaja lupasi soittaa leikkaavalle lääkärille ja kysyä ruoasta. Kotiutumisesta kertoi sen verran että sidosten vaihdon jälkeen tiedetään paremmin. Kun ihon siirteet on kunnolla kiinnittyneet, niin tiedetään kotiin lähdöstä. Kaikesta päättelin; epätodennäköistä että ensi viikolla koti kutsuisi, vaikka hoitaja sanoikin ettei se ihan mahdotonta ehkä ole. Kiinteää en saa syödä, koska silloin uloste lisääntyisi ja se tulisi suoraan kivespussien ihon siirteiden päälle.

Kanyyli vuotaa, 3 kertaa vaihdeltiin teippejä kunnes uskoivat ettei se pelitä. Otettiin pois, illalla laitettiin uudestaan.
Illalla sain myös uuden paidan ja vaihdettiin alleni uusi poikkiliina. Todella tylsää. Kämppikset toisella puolella huonetta ovat katsoneet telkkaria koko päivän niin en näe koko telkkaria. Samaten läppärin netti ei toimi kunnolla tässä kohtaa huonetta.

Pelottaa huominen sidosten vaihto ja kuulla tuomio ruoasta, kävelystä, peniksen kunnosta..

Keskiviikko yöllä sain vähän polvia koukkuun, ei sattunut. Sen enempää en ole viitsinyt rasittaa leikkausaluetta. Nukuin hyvin, yleensä kun nukun näin kotona niin olen herännyt klo 9 maissa. Täällä valitettavasti kello oli vasta vähän yli seitsemän. Aamuyöstä heräsin epiduraalin loppumiseen ja onnistuin jatkamaan unta vaikka korvatulppien yli kuuluikin kämppiksen kuorsaus. Selkeästi olen päässyt kuumeesta, nukuin taas yhdellä peitolla ja vieläpä ilman untuvatossuja! Tässä vaiheessa kerron että kotona siis nukkuessani poden kuumuutta alasti ilman peittoa.. Lämpötilaa ehkä lisää vasen reisi, eli tuo ihon otto kohta. Se sykkii kovasti lämpöä, ei kuitenkaan polttele. Enemmänkin niin kuin olisi jalassa yhdet housut liikaa.

Aamupäivällä sain suun kautta nestemäisen kipulääkkeen sekoitettuna pepsiin. Olin skeptinen kipujen suhteen, puudute meni 10ml/h, mutta lisää en saanut. Vaihdettiin sidokset, apuna käytettiin keittoliuosta kun hopeasidokset olivat tarrautuneet niin hyvin. Ei sattunut, vaikka joitakin hakasiakin leikattiin pois. Kun penistä nostettiin, tuntui polttelua reisissä mutta ei sellaisia tosi kivualiaita sähköimpulsseja niin kuin aiemmin. Kipu oli ihan siedettävää. Hetkessä sidokset oli vaihdettu. Maijan kanssa leikkannut lääkäri (jonka nimi selvisi Lea Pulliaiseksi) katsoi tilanteen ja oli tyytyväinen. Melkein olisi päästänyt jo tällä viikolla kotiin, mutta haluaa katsoa vielä ensi viikkoon. Saan kävellä ja kiinteää ruokaa!! Halleluja! Ehkä skeptisyys auttoi, aikaisemmin olen lähtenyt niin positiivisella mielellä sidosten vaihtoon.
Oikean reiden ihon otto kohta on jo ilman kelmuja, siihen sain ohjeeksi levittää useita kertoja päivässä Ceridal -öljyä.

Sain heti lounaaksi kiinteää, nautin antaumuksella.. Oli vieläpä tosi hyvää kanaa. En tiennyt miten maha suhtautuisi 3vk vellien jälkeen kanaan, joten yritin syödä mahdollisimman rauhassa vaikka kädet tärisikin innostuksesta.

Odotettiin puudutteen häviämistä jaloista. Otin kevyet päikkärit. Puudute alkoi hiipua, pystyn nostelemaan jalkoja ilmaan vaikka vasen jalka onkin reilusti paimavampi.
Fysioterapeutti vahti kun nousin ylös, sain kuitenkin ilman apua nousta ja mennä takaisin sänkyyn. Tuntui hyvältä, peniksen juurta vaan nipisti, oletettavasti kun painovoima painaa leikkausaluetta alaspäin. Pompin paikallani hetken, kunnes fyssari yllytti mua kävelemään huoneen ovelle ja takaisin. Pystyin kevyesti siihen, vaikka askeleet olivatkin tosi lyhyitä. Fyssari pakotti takaisin maate. Kysyin iltahoitajalta ja sanoi että voisin päästä vielä uudestaan kävelemään iltapalan aikoihin. En kuitenkaan saakkaan mennä pöntölle, eli alusastialla mennään.
Päivällisen jälkeen kävin itsekseni ylhäällä sen verran että hetken seisoin ja otin koneen pöydälle, peniksessä tuntui taas inhottavalta, mutta muuten ei ollut mitään hätää. Ylösnouseminen käy jo helposti, makuulle meno on vielä hankalaa kun ei saisi istua. Makuulle pääsyn jälkeen vasenta reittä on poltellut enemmän, mutta se ei kestä kauan.

Ennen iltapalaa käväisin taas kävelemässä, kun vaihdettiin lakanoita sänkyyn. Kävelin 3 kertaa ees taas huoneen läpi, käväisin katsomassa itseäni peilistä. Aika rosoisen komea sänkipartainen mies sieltä kyyläsi takaisin! Seisoin odottamassa sängyn vieressä kun rupesi taas äänet kaikkoamaan, sänky oli vielä kesken niin ohjattiin vaan siihen makaamaan joten kuten ja toinen hoitaja piti jalkoja koholla. Join pillimehun ja olo tokeni. Nousin ja laitettii lakanat loppuun. Olo oli jopa parempi kuin hetki sitten. Sain luvan kävellä omin nokkineni, kunhan lupaan olla pyörtymättä.
Illalla kävinkin vielä pikasella pyörärähdyksellä. Penistä edelleen koskee hetken aikaa nousemiseen jälkeen, mutta se menee jonkun ajan päästä ohi. Jalat on painavat ja askeleet lyhyitä, mutta siitä se lähtee. Nyt olen illan saanut olla ilman tippaa ja epiduraalia, tosi kivaa ilman kaiken maailman letkuja. Epiduraali on kuitenkin vielä selässä ja ylimääräinen letku teipattuna olkapäälle. Ainoastaan antibiootti laitetaan vielä kanyylin läpi 3x päivässä ja siksi kanyylia ei oteta vielä pois. Sen kautta laitetaan myös tarpeen vaatiessa kipulääke sidosten vaihdossa.
Sängyssä penistä ei koske. Voin nostaa lantiota ja kääntyä ilman kipua.

Paranemaan päin?