28. syyskuuta 2012

Prosessi ja mastektomia

No huhu, nyt menee prosessi sitä vauhtia etten itsekkään pysy perässä! Sotun vaihto edessä vieläkin (joojoo, olen ollut laiska menemään toiselle paikkakunnalle yhden numerosarjan takia), kirjoittamatta on Helsingin reissusta, kesken on sustanonin vaihto nebidoon ja nyt vielä tuli postissa leikkausaika KYSiin 12.11.!
Niinpä menin jo kertomaan ryhmänohjaajallekkin että joudun leikkaukseen ja pitää miettiä hopsi uusiksi kun sitten tulee noin kuukauden sairasloma. Hän ei udellut sen enempää, sanoi vain että minun pitää jutella muiden opettajien kanssa ja sitten luultavasti joudunkin tekemään vapaavalintaisia kursseja, kun ensin ne oli multa pois aikaisempien kengityskurssien takia.

Mutta eipä vielä mitään, torstaina tuli soitto joka nosti fiilikset ihan huippuunsa. Nimittäin peruutusaika leikkaukseen ja ajattelematta edes asiaa, suostuin siihen. Eli siis 1.10. kello 7:00, on mun mastektomia eli rintakehäoperaatio eli tissit joutuu roskikseen!

 ^ mun nenu näyttää jostain syystä tosi hugelta..

Jonohoitaja (tai miksi kutsuikaan itseään) oli tosi mukavan oloinen ja kertoi asiallisesti että miten pitää toimia ja näin. Ilmoitti että leikkaus on tuolloin ja voin tilata kelataksin koska en kerkeä julkisilla kulkuvälineillä sairaalalle noin aikaisin. Ohjeita antoi sen verran että;
- syömättä pitää olla keskiyöstä asti
- lävistykset pois
- perusteellinen suihkussa käynti sunnuntaina
Lopuksi kertoi että minne päin sairaalaa tulen ja että sairaalassa olen varmaan sen yhen yön ja sitten pääsen pois. Ohjeisti myös mut täksi päiväksi menemään verikokeisiin, joissa kävinkin ja kaikki sujui ihan mallikkaasti, kaksi putkea otettiin verta ja siinä se.

Nyt onkin vähän hankala tilanne kaikinpuolin muuten koska olen melko köyhä, tarvitsisin kuvan naamastani opiskelijakorttia varten ennen neljää, joka on kaikinpuolin melko mahdotonta, luultavasti tarvitsisin yösijan sairaalasta poispääsyn jälkeen Kuopiosta ja joudun kantamaan koulukirjoja myöten kaiken leikkauksen jälkeen yksin.
En noita ongelmia sen enempää selittele teille, vaan analysoin tarkemmin sitten kuin selvitän ensin ne.

edit // nyt on ainakin opiskelijakortti hommattu, että se ongelma selvitetty!
edit // rahat on saatu matkoja varten eli en tarvitse yösijaa!

Elikkä sairaslomaa on se kuukausi noin, josta menisi siis koulusta multa pois 2 viikkoa tätä jaksoa, sitten on syysloma ja vielä yksi jakso seuraavaa jaksoa. Voi kyllä olla että olen sen verran hyvässä kunnossa, että pystyn menemään tuolla viimeisellä sairaslomaviikolla kouluun.
Eilen sitten jo pistelinkin wilmassa postia opolle että miten mun pitäis toimia, että saanko sairaslomarahaa vai opintotukea sairasloman aikana. Hän käski soittaa kelaan ja kysyä kun tiedän tarkalleen kuinka pitkän aikaa sairaslomaa on.
Lisäksi meni postia ryhmänohjaajalle ja toiselle opettajalle. Tämä toinen opettaja vastasikin jo että hän lähettää sähköpostiin kursseistaan tehtävät ja ne tekemällä ajoissa, niin olen suorittanut hänen kurssit. Kolmas opettaja sanoi jo torstaina että saan vapautuksen hänen traktoritunneistaan, koska olen ajanut aiemminkin traktoria ja se sujuu sen verran hyvin.
Vielä pitäisi pistää postia asuntolanhoitajalle että mun kämppä on kuukauden tyhjä ja miettiä että miten hoidan postit koska kyllä kuukaudessa laatikkoon ehtii ehkä jotain tärkeääkin tulla.


Ainiin, tähän väliin ilmoitus että koulussa sain jo passihevosen ja siksipä täytyy ilmotella tallimestarille että hevoseni passihoitaja ei ole nyt lokakuun koulussa ja että en pääse tulemaan tallityöviikolle joka alkaisi minulla ensi viikolla.

Ja uskalsin jopa soittaa tuonne kelataksiin. Sieltä kyseltiin että kuka olen, minne menen ja mistä, osoite mistä haetaan ja ilmoitettiin kellonaika milloin mut haetaan. Viideltä aamuyöstä joudun jo kipuamaan taksiin ja matkustamaan tosi fiinisti Kiuruvedeltä Kuopioon, eli sellaset jotkut 50-60 kilsaa.

Nyt sitten koko pitkä tylsä viikonloppu kämpillä, menee siivoomisessa, pyykkäämisessä ja pakkaamisessa. En ole vielä valinnut turvallisinta tapaa kantaa tavarat, reppu, laukku vai kädessä kannettava laukku. Luultavasti valitsen viimeisimmän vaihtoehdon. Tänään olen ehtinyt jo pyykätä ja kohta voisi ruveta imuroimaan.
Muutama leffakin on latauksessa, niin etten tylsisty sairaalassa.


Olen kirjoittanut muistilistan joita tartten sairaalassa tai muuten kotona ja tavaraa tulee liikaa, mutta se on vähän pakko koska koko sairasloman olen sitten joko Jutan tai porukoiden luona ja sieltä ei ihan heti matkusteta 600 kilsaa edes minkään tärkeän takia. Äidin luona on kylläkin mun vaatteita, että niitä ei juurikaan tarvita.
- löysiä helposti puettavia vaatteita
- tietokone
- sustanon-resepti
- käsikonsoli
- koulukirjat ja muistiinpanot
- kamera
- puhelimen laturi
- kelakortti
- mp3-soitin
Enpä mä usko tarvitsevani muuta..


 Mutta meitsi lähtee tästä fiilistelee yksinään ja siivoilee ->


17. syyskuuta 2012

Prosessi ja happy?

Oon nyt vakavasti harkinnut lifestyleblogia, mutta sinne tulisi kyllä aika paljon tarkkaa pölinää myös hevosista, muista harrastuksista, koulusta ja kuntoilustani. Seassa sitten esimerkiksi varustepäivityksiä, ruokareseptejä, vaatepäivityksiä yms..Tällainen kiinnostaisi minua eniten ja tarkoitus olisi tosiaan kirjoittaa ihan asiaa, eikä niinkään päiväkirjamaisesti. Esimerkiksi niin päin että kirjoitan koko päivityksen kahvimerkeistä ja kahvin juonnistani, kuin se että kirjoitan; "join kahvia aamul, menin kouluun, olin koulussa, nukkumaan". Sekaan olisi tarkoitus sitten ujuttaa laadukkaita ja vähän laaduttomiakin kuvia omasta nassusta, eläimistä, tavaroista.. Ja videoitakin ehkäpä aina välillä.
Miltä teistä kuulostaisi?

Mutta joo, ei päästä vieläkään asiaa prosessin myötä sen enempää, oli vain ihan pakko tulla kirjoittamaan tämä ja hehkuttaa miten vihdoin n. vuoden ja 8 kuukauden testojen käytön jälkeen, rupee toi naamakin pukkaa jotain muuta kuin untuvaa. Odotin ensimmäisenä pulisonkeja, viimeiseksi leuan keskelle karvaa. Nyt kuitenkin oikeastaan juuri leuan keskikohta ja viikset ovat ainoat joissa tuntuu sänkeä jo muutaman päivän päästä naaman ajamisesta. Ja kun höylällä vetää tuosta leuan keskikohdasta alta ja viiksissä tuntuu että höylällä on oikeasti töitä ja vastusta. Ehkä mäkin saan edes sängen ennen kuin täytän 30.
Lisäksi viime tiistaina oli piikitys ja se tuntui mahdottoman vähän. Koko toimitus sujui hyvin ja kipua jälkeenpäin ei ollut _yhtään_, ei edes vaikka painoi hellästi piikityskohtaa.

Nyt ei ole tarjota kuin asiaan kuulumaton, laadukas (not) ja naamarajoihin kuuluva kuva kun väännän koulua SG Tigen nimisellä suomalaisella puoliverisellä.


Ainiin, ja t-paidasta kuva jonka Jutta osti mulle tuliaisiksi Virosta.
 



16. syyskuuta 2012

Prosessi ja Kiuruvesi

Mulla olisi edelleen asiaan kuuluvaa kirjoitusta mm. tuosta psykiatrian erikoislääkärin vastaanotosta, mutta olen ollut 2 viikkoa kipeenä koulussa niin on kai ihan okei että kirjoitan jostain vähän lepposammasta? :D Kuten siitä että miten täällä koulussa ja vapaa-aikana on mennyt?

Mutta tätä ennen kyselen teiltä että haluatteko että rupean kirjoittamaan oikeasti aktiivisesti (n. 2krt/vko), lifestyleblogia (harrastuksia, heppailua, koulua, elämää), kuntoblogia (kiinteytystä, mittoja, ruokaa, myöhemmin lihaskuntoa) vai heppablogia (koulua, heppailua, myöhemmin töitä ja kengitystä)? Vai onko uusi blogi ihan turha juttu. Haluaisin itse vain kirjoittaa jotakin muutakin, nyt kun kirjoitusinto on taas kasvanut eikä tunnu laantuvan. Ja tämän blogin kun haluaisin pitää mahdollisimman prosessipainotteisena, tämän koulubloggauksen nyt kirjoitin yleisön pyynnöstä. (:

Elikkä joo, opiskelen nyt Kiuruvedellä Ylä-Savon ammattioppilaitoksessa hevosenhoitajaksi ja ainakin tällä hetkellä valinnaisena on ravipuoli. Senhän saa vielä vaihtaa, koska valinnaiset alkavat vasta ensi vuonna. Olisin halunnut valita hoitopuolen, joka on vähän kaikkien valinnaisten sekoitusta (hevosharraste palveluiden tuottaminen, ravi, kasvatus), mutta koska olin ainut joka valitsi tämän, jouduin vaihtamaan sen sitten. Kyllä ravipuoli käy mulle hyvin, oon kuitenkin koko elämäni ollut ratsupuolella, niin uskon oppivani enemmän ravipuolelta, varsinkin kun siellä keskitytään eniten mm. ruokintaan ja jalkojen hoitoon, jotka kiinnostavat minua.

Ja tosiaan, hain viiteen hevoskouluun joista olisin päässyt kaikkialle paitsi Ypäjälle, jonne en edes loppujen lopuksi olisi halunnutkaan. Hain sinne vain koska välttämättä halusin hakea viiteen kouluun. :D Kiuruvesi oli ykkösenä mm. siksi että koulu oli aikaisemmin jo tuttu ja opetus on laadukasta.

Yritän päästä opiskelut jossakin 2-2.5 vuodessa läpi, joka on ehkä mahdollista koska kengityskurssit olen jo käynyt ja talleilta on työkokemusta. Lisäksi yritän sopia niin että esimerkiksi kesällä olisin normaalin työssäoppimisjakson lisäksi pitempään töissä. Voi kyllä olla että tiukoille menee, koska jossakin vaiheessa jos pääsisi nyt vihdoin ja viimein rintakehäleikkaukseen, niin olisi kuukauden sairasloma. Senkin kyllä yritän hoidella niin että joskus 2 viikon sairasloman jälkeen menisin koululle edes teoriatunneille jos olo on muuten hyvä. Täytyy tätä katsoa kun pääsen ryhmänohjaajan kanssa suunnittelemaan hopsia.


Koulu on lähtenyt iha hyvin ja ollut ihan mukavaa, vaikka joillakin tunneilla ollut kohtalaisen tylsää koska omaa tietoutta on jo kertynyt aikalailla ennen koulua. Mutta eiköhän se tästä kun syvennytään asioihin, onhan sitä tullut mm. ruokinnasta opittua jo aikalail kaikennäköistä. Tässä välissä joku voisi sanoa että aikuiskoulutuksella esimerkiksi oppisopimuksella voisin opiskella myös, joo, tätä ehdotettiin mulle jo pääsykoehaastattelu, mutta sanoin sielläkin että säännölliset koulupäivät on mun oppimisen kannalta paras vaihtoehto.

Tässä jaksossa kursseina on ruokintateoria, käyttövaruste, ravihevosen hoito ja raviteoria, ravi 1, ratsastaminen 1, tallikäytänteet ja hevosten käyttäytyminen, terve hevonen ja hevosen loppusijoitus, ympäristötieto; jätehuolto, traktorin käyttö
Mielenkiintoisimmat tunnit ovat tallikäytänteet ja hevosten käyttäytyminen, ruokintateoria ja terve hevonen ja hevosen loppusijoitus. Tylsintä on sitten ehdottomasti ympäristötieto. Traktorin käyttö on myös huippua, tosin minun pitäisi ehkä saada siitä vapautus koska olen ajanut jo Pemolla, mutta mikäs tässä kun se on kivaa. Ajaminen on ollut vielä aika tylsää kun ajetaan porukassa peräkkäin eikä pääse hurjistelemaan. Ratsastusta kaikki odottaa aina innoissaan, kuten minäkin. On kiva ratsastella täysin uusilla hevosilla ja viimeksi me hypättiin 55 sentin estettä, joka on korkein mitä olen ikinä hypännyt eikä tippuminen ollut lähelläkään. (:

Plussaa koulussa on ehdottomasti osaavat opettajat, joilla on omakohtaisia kokemuksia paljon ja he kertovat niitä. Plussaa on myös se että saan asua yksin asuntolassa ja se kun asuntolat tosiaan ovat keskustassa. Tässä kohtaa tulee se miinus että on todella ärsyttävää odotella koululla bussia joka veisi asuntolalle koulun jälkeen. Mieluummin olisi koulua sinne neljään, kuin se että turhanpanttina odottelee koululla. Tai olisi edes läksyjä mitä tehdä.
Asuntolanhoitaja on ihan huippu!

Koulu ja prosessi yhdistettynä ei ole juurikaan näkynyt mitenkään. Tarjosin mun ysiluokan tokaria ryhmänohjaajalle, joka ei ihmtellyt yhtään mun vanhaa nimeä siinä. Hämmästelin tuota aika pitkäänkin, mutta samapa kai tuo, ehkä ryhmänohjaaja jotakin kautta on lukenut mun blogia? Muuten prosessi ei ole vaikuttanut koulun käyntiin. Luulen että ainakin jotkut oppilaat ovat pyörineet hevostalli.netin yleisellä puolella ja näin lukeneet blogiani, mutta mitään ei ole kukaan sanonut tai edes kattonut oudosti perään. Olen yksi oppilaista ja kaikille olen mies. Olen saanut kavereiksi muutaman ohjaaja-opiskelijan ja nämä ovat löytäneet blogini omatoimisesti, mutta he eivät ole juuta eikä jaata sanonut, mutta tiedän että asia on heille ok ja olen heille mies siitä huolimatta. Yksi luokkalaiseni tuli minulle sanomaan että on lukenut blogiani ja että hän on ylpeä minusta.

Mulle on siis annettu koulun puolesta kämpäksi tällainen suhtkoht iso yksiö, missä on yksi iso huone, keittiö/eteinen yhdistelmä, vessa ja maaginen ovi joka on lukossa. Tykkään tästä asunnosta melkosesti, voisihan se kämäsempikin olla asuntolakämpäksi. Mitä nyt pari ohjaaja-opiskelijaa poltti mun lattian..
Oon myös vähän ite sisustellut, kuten siirtänyt tyhjästä vaatekaapista mun kaappiin hyllytasoja ja siirtänyt kirjahyllyn ja nojatuolin eteisestä mun huoneeseen. :D Kalustekseen kuuluu siis keittiön pöytä ja tuoli, 2 muuta tuolia, nojatuoli, kaksi yhden hengen sänkyä, kirjoituspöytä, tv ja tv-taso, digiboksi, kahvinkeitin, mikro, kirjahylly ja kaksi vaatekaappia. Asun täällä yksin koska tämä kämppä on tarkoitettu miesopiskelijoille ja olen tosiaan ainut mies koko koulussa. Toivottavasti näin on jatkossakin koska tykkään hengaa täällä yksin.



Vapaa-ajalla minä hmm.. No en ole ehtinyt tehdä vielä oikein mitään. 2 viikkoa sitten tein vihdoin minulle päivitetyn liikuntasuunnitelman, mutta nyt tämä sairastelu on estänyt sen toteutumista, mutta aloitan liikkumisen vihdoin sitten kun olen täysin terve.
Eli siitä eteenpäin mun viikot täyttää pyöräily, juoksentelu, nyrkkeily, ratsastelu ja kuntosali. Koska nyt kun kilot on karistettu, niin vihdoin alkaa kiinteytyminen ja sen jälkeen lihaksiston hankkiminen! (: Lihaksiston hankkiminen tosiaan menee sitten vasta rintakehäleikkauksen jälkeen koska lihakset kyllä ehtii sitten uusiksi haihtua sairasloman aikana. Tähän asti olen sitten vapaa-aikana opiskellut ahkerasti, piirtänyt, lukenut, pelaillut, kuvaillut ja näitä aijon jatkossakin tehdä. Lisäksi aijon ahkeroitua blogin osalta, nyt tämän syyskuun on ollut vähän into lopahtanut, mutta tunnen että innostus on taas nousemassa. Että ette te rakkaat pääse musta vielä aikoihin eroon.


Mitäs muuta..
- Pääsin työntekijäksi HIHSiin, verryttelyryhmään. En vielä tarkemmin tiedä työtehtäviä, kuulen ne infotilaisuudessa joka on 2.10. Nyt pitäisi repiä jostain rahat että pääsee Helsinkiin tuolloin. :D

- Niin ja mun synttärit on hei 22.9.! 21 vuotta tulee sitten täyteen, ei kyllä uskoisi. Kakkua kuulemma saan Jutan tekemänä jee! Eli tosiaan meen Porvooseen jo ensi torstaina ja siellä sitten juhlin synttäreitä hyvässä seurassa ja vähän alkomahooliakin otan. Yritän ottaa paljon julkaisukelpoisia kuvia..

- Aloitan rintakehäleikkauksen jälkeen harrastejoukkueessa jääkiekon peluun.