12. joulukuuta 2014

Päivitystä

VIHDOIN ja VIIMEIN saatiin uusi ulkoasu, kiitos Peninan!

23.11.2009 - Lähetteen haku
18.03.2010 - Peruttu keskusteluaika
01.06.2010 - Sairaanhoitajan keskusteluaika
16.6.2010 - Uudet sukupuolineutraalit etunimet hyväksyttiin
09.07.2010 - Sosiaalityöntekijän keskusteluaika
26.07.2010 - Sairaanhoitajan keskusteluaika
28.08.2010 - Erikoislääkärin keskusteluaika
23.11.2010 - Psykologin keskusteluaika
29.11.2010 - Psykologin keskusteluaika
1.12.2010 - aloitin itsenäisesti käyttämään testogeliä
26.01.2011 - Hoitoneuvottelu #1, negatiivinen vastaus
18.02.2011 - Hoitoneuvottelu #2, mistä myöhästyin
14.03.2011 - Hoitoneuvottelu #3, diagnoosi ja lähete mastektomiaan ja hormonipolille
13.09.2011 - Hormonipoli, resepti sustanoniin
01.01.2012 - Vuosi testolla
03.01.2012 - Transpolin sairaanhoitajan vuositarkastus
05.06.2012 - Rintakehäleikkauksen konsultaatio
27.06.2012 - Hormonipolin puolivuotistarkastus
27.06.2012 - Tapaaminen transpolin lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa - lähete munasarjojen ja kohdun poistoon ja Helsingin lääkärin juttusille
17.08.2012 - Helsingin psykiatrian erikoislääkärin keskusteluaika
01.10.2012 - Mastektomia Kuopiossa, Jussi Valtonen
05.10.2012 - Tapaaminen Jussi Valtosen kanssa, picot vaihdettu uusiin
01.01.2013 - Kaksi vuotta testolla
14.01.2013 - Miehen henkilötunnus
30.04.2013 - Konsultaatio sisäromppeiden poistoon TAYSissa
21.08.2013 - Esikäynti sisäromppeiden poistoon TAYSissa
22.08.2013 - Sisäromppeiden poisto + vaginan sulkeminen TAYSissa
05.11.2013 - Sustanonin vaihto Nebidoon
01.01.2014 - Kolme vuotta testolla
13.01.2014 - Genitaalikirurgiaan lähete TAYSissa
28.02.2014 Konsultaatio HYKSissä genitaalikirurgiaa varten
01.01.2015 Neljä vuotta testolla
20.01.2015 Genitaalien leikkaus

Nykytilanne;
- Minulla on virallisesti miehen nimi (hyväksytty 6/2010) ja miehen henkilötunnus (vaihdettu 1/2013).
- Transdiagnoosi asetettiin 3/2011.
- Olen ollut Testogel, Sustanon ja Nebido -lääkityksellä (nykyään Nebido) yhteensä 4 vuotta, suurimpina muutoksina kuukautisten loppuminen, äänen madaltuminen, karvojen kasvu.
- Genitaalikirurgia on 20.01.-15, olen jo läpikäynyt mastektomian (rintojen poisto) sekä vaginektomian (kohdun, munasarjojen poisto ja emättimen sulkeminen)
- Asun tällä hetkellä Hämeenkoskella ja työskentelen Hesburgerissa + kengittäjänä.
- Parisuhteessa 6/2013 alkaen, kihloissa 12/2013 alkaen. Häät 7/2015.

27 kommenttia:

  1. Blogia melkein alusta asti lukeneena, on kyllä hurjaa noin tiivistettynä nähdä miten pitkän ja monivaiheisen matkan olet kulkenut. Bloginpito näin avoimesti ja rohkeasti on varmasti vaatinut kanttia, mutta voi vain kuvitella miten moni sukupuoli-identiteettinsä painiva on saanut voimaa esimerkistäsi. Ja samalla olet avannut monen lukijan (mukaanlukien itseni) silmät siitä mitä transsukupuolisen elämä käytännössä on ja miten prosessi etenee. Kiitos siis blogistasi ja kaikkea hyvää sinulle jatkoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Moni ei tiedäkkään, että sukupuolenkorjausprosessi ei meinaakkaan Suomeksi että rinnat pois ja penis tilalle, vaan on paljon rankempi ja suurempi rosessi.

      Poista
  2. Intoa häävalmisteluihin!

    Olisi myös kiva tietää mitä mieltä olet ollut prosessista noin henkiseltä kantilta? Lähinnä nyt on ollut nousussa kysymys siitä pitäisikö sukupuolen olla ihan vaan ilmoitusasia, koska jotkut prosessiin lähteneet ovat kokeneet arviointivaiheen henkilökohtaisesti loukkaavaksi.

    Itse en ole trans, mutta mielestäni on ihan hyvä ettei prosessia aloiteta ennen kuin sitä on valmisteltu ja suunniteltu jonkin verran. Aika moni nuori voi kuitenkin tuntea jonkintasoista epämukavuutta sukupuolisesta kehityksestään ilman että taustalla on trans-piirteitä ja jos prosessiin pääsisi ihan vaan ilmoittamalla niin siitä seuraisi vain isompia ongelmia jos joku sitten sekottaisi kroppansa turhilla hoidoilla.

    Mielestäni sukupuoli ei ole pelkkä ilmoitusasia eikä ilmoittamismahdollisuudella autettaisi transihmisiä mitenkään merkittävästi. Sukupuolen tekeminen ilmoitusasiaksi tukisi vain kehitystä jossa sukupuolen merkitystä yritetään vähätellä vaikka biologiset tosiasiat todella monella elämänalueella näyttävät toista.

    Uskoisin että transihmisten hoitokokemuksesta tulisi positiivisempi jos transsukupuolisuudesta olisi helpommin tarjolla tietoa jo aikaisemmassa vaiheessa. Että prosessin voisi aloittaa aiemmin. Että ei kenenkään enää tarvitsisi kärvisellä väärien vehkeiden kanssa pahimmillaan vuosikausia ja kehittää pahimmillaan niitä kaikkia muita mt-ongelmia sen kehodystopian lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhut totta! Minusta prosessi on nyt aika hyvällä mallilla täällä Suomessa, vaikka on kyllä tietenkin jotenkin myös hassua, että vasta teini-iän ylittäessä pääsee hoitoihin. Jollonka siis kaikki mahdolliset sukupuolelliset piirteet on jo tulleet vahvoina ja niitä lähdetään sitten korjaamaan. Ulkomailla kun jo 12-14 vuotiaat pääsevät hormonihoidolle, niin biologisen sukupuolen piirteet ei ehdi liian vahvoiksi. Toisaalta myös tulisi paljon varmemmin niitä, jotka tulisivat asiaa katumaan.

      Poista
    2. Niin ja lisäyksenä siis, että olen juuri kirjoittamassa prosessin henkisestä puolesta! :)

      Poista
    3. Hmm...tavallaan pahimman teini-iän yli odottaminen nykytilanteessa on perusteltua, mutta mietin pystyiskö trans-ihmisiä tunnistamaan jo ennen teini-ikää? Tuntuu että jokainen julkisuudessa ollut trans on kuitenkin ollut itse tietoinen erilaisuudestaan jopa alle kouluikäisenä. Marja-Sisko Aalto halusi mekkoa, monet MtF ovat olleet vahvasti kallellaan hoivaleikkeihin ja vastaavasti FtM eivät ole kokeneet tyttöjen leikkejä ja sosiaalisia kuvioita omakseen.

      Suomen neuvolajärjestelmän vuoksi alle kouluikäiset lapset kuitenkin käyvät tarkastuksissa säännöllisesti ja koulun puolestakin kerran-pari vuodessa joten mahdollisen trans-epäilyn tarkkaileminen siinä missä muidenkin mahdollisten kehityspoikkeamien seuraaminen ei edes vaatisi kovin suuria muutoksia nykyisiin systeemeihin. Toki transsukupuolisuuden harvinaisuuden vuoksi henkilökunta tarvitsisi etenkin koulujen puolella varmasti koulutusta, mutta kuten monessa asiassa niin tässäkin kokisin että ongelmien ennaltaehkäisy tulisi silti varmasti halvemmaksi.

      Poista
    4. Todennäköisesti voisi pystyäkkin, mutta miten sen sitten erottaa näistä muista, joiden kasvuun ja kehitykseen kuuluu itsensä hakeminen ja pohtiminen useampikin vuosi, kunnes on sitä mieltä että oma kroppa onkin ok näin. Todennäköisesti myös useampi vanhempi ei antaisi "transtutkimuksia" tehdä lapsilleen.

      Poista
  3. Oho ootteko menossa naimisiin?! Paljon onnea!!! :)
    ja tsemppiä genitaalikirurgiaan. :)

    VastaaPoista
  4. Saako kysyä tyhmiä? Jos kesken sukupuolenkorjausprosessin tulee tarve muunlaiselle sairaalahoidolle ja siellä yöpymiselle, miten hoidetaan sijoittelu miesten tai naisten huoneisiin? Oletetaan, että yksityishuoneita ei ole käytössä (ainakin meidän paikallisessa sairaalassa yksityishuoneet ovat melkein 100% tarttuvien infektioiden takia eristyskäytössä). Henkilötunnuksen mukaan? Sen, mitä keho eniten muistuttaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että menee suurimmaksi osaksi hetun mukaan. Jos kuitenkin olet jo täysin karvainen ja maskuliininen, en usko että on ongelmaa, että pääset miesten huoneeseen.

      Poista
  5. Häät!
    Ihanaa, onneksi olkoon! :)

    VastaaPoista
  6. Paljon onnea genitaalikirurgian ja häiden johdosta! Hinoa tosiaan nähdä tuo aikajana ja tajuta miten näiden neljän vuoden aikana, joina olen seurannut blogiasi, elämäsi on mennyt eteenpäin. Vaikka tummia hetkiä on matkan varrella ollut niin aina on menty hiljakseen eteenpäin. Pidähän meidät stalkkaajat ajan tasalla tulevissakin seikkailuissa!
    -H-

    VastaaPoista
  7. Itselläkin kun on prosessi niin tää tuo kyllä lohtua. Että asiat on edennyt ja elät nyt onnellisesti miehenä parisuhteessa. Aika pitkä ja vaiheikas matka kyllä näyttää olevan. Mutta onnee teille. :) mahtavaa.

    VastaaPoista
  8. Mahtavaa, onnea jatkoon! Blogisi on ehdottomasti mielenkiintoisimpia, toivon että jatkat postailua tulevaisuudessakin! :) <3

    VastaaPoista
  9. Onnea ja tsemppiä elämään! :)

    VastaaPoista
  10. Tää oli mukava postaus! Kivasti prosessin kulku tiivistettynä! Onnea sulle jatkoon!
    Oon lukenu sun blogia reilun kahden vuoden ajan ja silloin ku alotin lukemisen niin olin tosi epävarma, uskallanko itse prosessiin ryhtyä tulevaisuudessa. Sain tästä blogista itsevarmuutta ja päätin, että itsekin pystyn prosessiin!
    Silloin joskus pari vuotta taaksepäin, kun olin 15v., niin laitoin sulle sähköpostia prosessiin liittyen ja kyselin kaikkea. Itse hakeuduin sitten transsukupuolisuuden daignosointitutkimuksiin viime keväänä!
    Nyt oon tän sun blogisi innoittamana pitäny omaa blogia aiheesta reilun puolen vuoden ajan. En halua matkia blogias, on vaan hienoa jakaa prosessin kulkua muillekin ja kaverit ja tutut voi lukea sieltä helposti miten kaikki etenee!
    Ilman tätä sun blogin löytämistä en varmaan olis uskaltautunut diagnosointitutkimukiin hakeutumaan ja en olin välttämättä tässä elämän tilanteessa! Kiitos siis paljon sulle!

    VastaaPoista
  11. Hurjasti onnea sulle! Ja kiitos tästä blogista. Itse löysin tämän vajaa pari vuotta sitten, samaistuin melkein kaikkiin tuntemuksiisi ja löysin vihdoin selityksen monien vuosien pahalle ololleni. Ja nyt olen päässyt aloittamaan oman prosessini. Joten, suurkiitos! :)

    VastaaPoista
  12. Häiden ja kaiken muun lisäksi kun tuskin on tässä mitään muutakaan tekemistä niin varmasti toivepostauksillekin on tilaa?

    Lueskelin tässä vanhempia postauksiasi läpi ja rupesin miettimään että noista kaikkein hulluimmista kokemistasi transsukupuolisuuteen liittyvistä ennakko- ja harhaluuloista saisi aika komean koosteen :D

    Tammikuussa 2011: Mieshormoneja salaa tyttöystävälle ja sen jälkeen turpaan kaikille...meinas olla teet näppiksellä kun tohon törmäsin...:D Ei varmasti sillon tilanteen ollessa päällä hirveämmin naurattanut, mutta näin jälkikäteen kun miettii ja on blogiasi seurannut niin kaikkea ihmiset oikeasti uskoo. Ja vielä omalla nimellään menee kirjoittamaan.

    VastaaPoista
  13. Olet tuonne listannut, että aloit itsenäisesti käyttää testogeliä ja muistan lukeneenikin jostain postauksestasi sen joskus kauan sitten, mutta olet nyt vain alkanut miettiä että miten sen itsenäinen käyttäminen onnistuu? Tai siis, eikö ihan sen saamiseksi tarvita jo reseptit ja muut? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No netistähän löytää vähän sitä sun tätä kunhan osaa etsiä. Eli netin välityksellä löysin Testogeliä, eli laittomasti siis.

      Poista
  14. Hei! Olen uusi lukija, itseasiassa löysin blogisi tänään ja luin sen yhdeltä istumalta läpi. Tarinasi oli mielenkiintoista luettavaa ja olen todella iloinen, että sulta on löytynyt rohkeutta tuohon prosessiin! Olen itse trans-ihmisen läheinen ja hän ei ole vielä yhtä rohkea kuin sinä, mutta toivon että hänenkin kohdalla tarina saisi onnellisen lopun. Ihanaa lukea tällainen tarina ja ihan mahtavaa, että olet kirjoittanut sen meidän kaikkien luettavaksi. Tekstistäsi oli apua myös minulle, ehkä minäkin nyt ymmärrän vielä vähän paremmin transseksuaalisuutta ja osaan olla paras mahdollinen tuki läheiselleni. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa opetella oikeat sanat näissä asioissa. Eli oikea sana on transsukupuolisuus. Transseksuaalisuutta ei ole. Kyse kun on sukupuolisuudesta.

      -zd

      Poista
  15. Hei, löysin blogisi pari päivää sitten ja olen nyt käynyt sen (plus lifestyle-blogisi) läpi. Et ole tänne puolelle kirjoitellut mitään useampaan kuukauteen, toivottavasti prosessisi kulusta tulee jatkoa kunhan pääset genitaalikirurgiaan asti. On ollut todella valaisevaa ja opettavaista lukea blogiasi ja "tutustua" sinuun, olisi mahtavaa kuulla prosessistasi myös jatkossa ja millaista on tiedossa.

    Luin myös, että menette tänä vuonna naimisiin, onnea todella paljon sen johdosta! :D On tosi kiva kuulla, että olet löytänyt vierellesi jonkun ihmisen, joka jakaa noinkin vahvasti sun mielenkiinnonkohteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Välillä on ollut ihan paha olla kun on lukenut sulla olevan huonompia kausia, on tuntunut hankalalta kun ei näin pahasti jälkikäteen voi edes kommentilla osoittaa tukea. Hyvä, että asiat on kääntyny tähän suuntaan ja onnea sun yrityksestäkin! Mikäli jatkat kirjoittelua edelleen (jommassa kummassa blogissa), tulen varmasti seuraamaan, vaikkakin varmasti hieman anonyymina,

    - Petra

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Toivottavasti et kuitenkaan lue tuota lifestyle-blogia joka löytyy tältä tililtä.. :D Se meinaan oli susi jo syntyessään. Hevosaiheinen blogini toisella käyttäjätilillä onkin jo parempi, vaikka siellä ei muista kuin hevosista puhutakkaan (tai no välillä muustakin elämästäni).
      Kyllä on tarkoitus kirjoitella vielä kuukausia kaikennäköistä ja sen lisäksi leikkauksesta ja sen parantumisesta, sekä mahdollisista korjausleikkauksista. Tälläkin hetkellä on luonnoksissa pari kirjoitusta, mutta työ ja hevoset vie niin monia tunteja että kestää aina tovin että saa yhden tekstin valmiiksi..
      Mutta oonkin miettinyt että mitäs sitten kun prosessi on ohi, en nimittäin haluaisi lopettaa blogin pitoakaan, vaikka viime aikoina onkin ollut vähemmän juttua täällä.

      Poista
  16. Etsin netistä hevosjuttuja, vuosien tauon jälkeen olen päässyt ratsastamaan tänä vuonna. Peninan blogista päädyin toisen blogisi kautta googlettamaan lisää. Aika uskomatonta elämässäsi tapahtuu. Haluan kiittää, että kirjoitat omalla nimelläsi. Tavallaan tunnen itseni stalkkeriksi :D Pelkään omia ennakkoluulojani elämää ja ihmisiä kohtaan. Siksi en voinut lopettaa lukemista, kun löysin kirjoittamastasi elämäntilanteesta "tavallisen" ihmisen. Läheisissäni on nuoria ihmisiä, joilla sukupuoliasiat ja seksuaalisuus ovat epäselviä. Tuntuu pahalta, etten osaa mielestäni suhtautua tarpeeksi avoimesti. Olen jotenkin tietämätön ja ymmälläni. Oli lopulta helpottavaa lukea sinun kokemuksistasi. Vaikka nyt kipeistäkin :( Olet hyväntahtoinen ja pystynyt isoihin päätöksiin itsesi ja ansaitsemasi elämän vuoksi. Ajatuksia ja onnea teille kahdelle tulevaisuuteen :)

    VastaaPoista