25. heinäkuuta 2010

Prosessi ja sairaanhoitajan aika #2

26.07.2010

Nää! PS. Kuvia saa suuremmaksi klikkaamalla.

Heräsin melko pirteenä seittämältä aamulla, vaikka no oishan sitä vielä voinut nukkua. Raahauduin kuitenki suihkuun ja toivoin saavani hiukset kuivaksi ja suoristettua ennen lähtöä - epäonnistuin. Valitsin jo edellispäivänä vaatteet joten ei tullut niistä stressiä vaan heitin kuteet niskaan ja pakkasin aivan jumalattomasti taas tavaraa mukaan ja vielä aivan turhaa, tyypillistä multa. Lähin ajoissa kahdeksan bussilla ensin keskustaan ja siitä tallustelin rautatieasemalla. Ostelin lipun, prepaid-kortin kännykkään ja sitten juna tulikin pian niin menin jo paikalleni odottamaan.



Matka meni nukkuessa, vähän niinku arvelin. Oon lopen kyllästynyt siihen ku on pienes horrokses ja hätkähtää siihen ku pää rotkahtaa alas sillee tyhmästi, joten valtasin molemmat penkit ja toinen matkustustunti meniki kivemmin sitten maaten vaikka en mä täysin unessa ollutkaan.



Siinä kymmentä vaille yksitoista olin Tampereen rauttiksella, nostin rahaa ja lähdin odottamaan bussia siihen ihan rautatieaseman viereen. Aika siistiä ku muistan jopa ne kaikki 4 bussia joilla pääsee TAYSiin. Se onneks on helppoa, en voi kuvitella et se ois yhtä helppoa Helsingissä. Oon jopa oppinut lukemaan Tampereen outoja bussiaikatauluja!






Ps. Tampereella on pelottavat nuo laitteet jotka piippaavat valoissa.

Seuraava bussi tulikin siinä 15 minuutin päästä ja mun tuurillani koko matkan ajan joku ärsyttävä lapsi kiljui melkeen korvaan. Onneksi matka kesti vain sen 10 minuuttia ja puol kahdentoista aikoihin olin transyksikön odotushuoneessa, tällä kertaa jopa siinä oikeassa huoneessa. Latasin tietokonetta ja luin jotain metsästyslehteä odotellessa.
Ps. Siinä lehdessä oli henkilö jolla oli sukunimenään 'Isomursu' <3



Aika tarkkaan kahdeltatoista Susanna Mannersuo tuli hakemaan mua. Ihan mukavan olonen nainen, sellanen.. äidillisen olonen. Ja sen huoneen seinällä oli kiva heppataulu. Lisäks meni pari kertaa kokonaan kysymys ohi kun luin toistuvasti yhden Mannersuon kortin jotta muistan sen tekstin kirjoittaa tänne. Ja kaikesta huolimatta en ole varma lukiko siinä näin, mutta kuitenkin, pointti oli kortissa ainakin sama.

Eli siis "Riippumatta vauhdin nopeudesta, tärkeintä on vauhdin suunta.. eteenpäin."

Mannersuo näytti järkyttävän paksua yhteen niitattua paperikasaa ja sano että tän kertasena aiheena on tämmöinen haastattelu. Näytin varmaan niin järkyttyneeltä että Mannersuo päätti lisätä "älä pelkää, ei tää oo mikään tentti" Ja se olikin sitten melko mälsä tunti.
Siellä oli kysymyksiä mielialasta, masennuksesta, ylipirteydestä ja päihteistä.

Mm. Onko sinulla ollut ajanjaksoa kun olet ollut masentunut? Itsetuhoisia ajatuksia? Unettomuutta? Onko sinulla ollut ajanjaksoa kun olet ollut normaalia pirteämpi? Käytätkö lääkkeitä? Oletko käyttänyt toisen reseptilääkkeitä? Oletko käyttänyt LCD'tä, kokaiinia, morfiinia? Oletko ollut ennen kyseenlaista ajanjaksoa fyysisesti sairas? Oletko viimisen kuukauden aikana nukkunut miten? Oletko ks. ajanjakson aikana lihonut tai laihtunut? Oletko joskus ollut todella järkyttynyt jostakin asiasta? Kuuletko ääniä mitä muut eivät kuule?

Tylsää siis oli koska mulla on melko mitäänsanomaton elämä ja monta kokonaista sivua se ohitti just sen takia kun esim. en oo muiden reseptilääkkeittä käyttänyt enkä oo tuntenut mitään yltiömäistä.

Arkojakin aiheita käytiin läpi, mm. Miran ja pappan kuolema, mutta niistä pystyin tosi hienosti juttelee jopa ilman tunteenpurkauksia.

Ja niin, valehtelin kahteen kysymykseen, koska tiedän että se ei vaikuta mitenkään mun sukupuoliriitaan ja tiedän myös että ne ottaa sen negatiivisesti ja diagnoosi voi pidentyä huomattavasti.

Sitten se kirjotti mulle matkakorvauksen ja siinä yhen aikoihin päästi mut lähtemään.

Seuraava aika on torstaina 26.8 kello 12.30, vähän arvelinkin että nyt menis toi seuraava aika pidemmälle. Mut ei tohonkaa oo ku kuukausi, ehkä kestän.

Ja toi on sitten Nina Uusi-Mäkelälle, apua. Se on se pelottava erikoislääkäri. :D

Bussilla sitten takasin keskustaan ja Keskustorilla Raatihuoneen eteen tapaamaan kahta transmiestä wtftm -foorumilta. Ensin tuli Eero (nimi muutettu) ja jonkin ajan päästä Ville (nimi muutettu). Meno oli aika.. hiljanen. :D Kaikkia varmaan jännitti pirusti koska paljoakaan jutun juurta ei tullut. Minäku oon muutenki melko hiljanen. Pyörittiin sinne tänne keskustaa, käytiin mm. kirjastossa, H&Mssä ja YO-talolla.
Kolmen aikoihin Ville lähti kotio ja mä ja Eero mentiin istumaan rauttiksen tunneliin. Siinä sitten oltiin ja neljän maissa mä lähdin kirjastoon lukemaan englantia ja koneelle. Kirjasto meni seitsemältä kiinni ja niinpä mä tallustelin vähän kattomassa Tampereen elämää.



Jumalattomasti on ainakin pullonkerääjiä ja juoppoja terassit täynnä. :D
Rauttikselle palasin siinä kahdeksan aikoihin ja datailin semmoset 4 tuntia kun löysin asematunnelista tyhjän pistorasian että sain tietokoneen laturin päähän.

Olin siis seuraavan yön Tampereella yötä ilman yöpaikkaa, elikkä siis pyörin yöelämää katsomassa, datailin puistossa ja nukuin ensin asematunnelin lattialla ja sen jälkeen rautatieaseman penkillä kun se aukesi viiden aikaa aamuyöstä. Mutta se onkin uusi tarina, josta lisää 'Alex ja sen jännä elämä' -blogissa. :D








Ps. Ja aina jos on kysymyksiä Tampereen reissuista tai ylipäätänsä muutenkin, niin kysykää toki! Oon tosi avoin tän asian suhteen ja vastaan aina jotenkin jokaiseen kysymykseen varmasti.

Ja huomhuom! Pitäisikö minun teistä vastata kommentteihinne mitä pistätte tänne? :)

3 kommenttia:

  1. Musta ois kiva vastata, muuten tuntuu kommentointi vähän turhalta, oli paikka sit mikä tahansa. Ainaki itselle vuorovaikutus on blogeissa sun muissa parasta.

    Mihin piti valehdella? :o

    VastaaPoista
  2. Oon miettinyt itseasias tätä aika kauan, mietin vaan joskus että kannattaako jos kukaan ei sittenkään lue mun vastauksia. :D Mutta täst edes rupeen kyllä. :)

    Ja unohdin viime kerralla kysyä että jos tyypit transpolilla löytävät tämän blogin ja lukevat, vaikuttaako se minun prosessiini negatiivisesti, joten en uskalla vielä vastata kysymykseesi. Kysyn ensi kerralla ja jos he ignooraavat tämän, niin vastaan sinulle. Pääkoppaan se liittyy kuitenki.

    VastaaPoista
  3. Veikkaan että jos ylipäätänsä käy jotain kautta ilmi se että valehtelee tutkimuksissa, se tekee hallaa. Vaikka tuskinpa joku netin kautta nuuskiminen saa suoraan vaikuttaa diagnoosiin.

    Sinuna en ehkä kysyis suoraan, se ois vähän ku sanois että "oon kirjottanut muualle asioita, mitkä hankaloittais diagnoosin saantia, saanko pitää ne teiltä salassa?"

    VastaaPoista